United States or Tanzania ? Vote for the TOP Country of the Week !
Samassa kirjeessä hän kirjoittaa jokapäiväisestä elämästään: "Minä elän enimmäkseen kodissani, jossa minä mielestäni olen vähän samallainen kuin "entinen eukko", joka makasi pöydän alla päissään ja vaikeroitsi: "tässä minun täytyy rehkiä ja reuhtoa enkä sittenkään pääse paikaltani hievahtamaan". Minä kyllä koetan parhaani perään ahertaa askareissa, mutta sittenkin minusta tuntuu, kuin en koskaan saisi töitäni tehdyksi, uusia ilmestyy ennenkuin minä ennätän saada edelliset pois tieltä.
Se on totta puhuen miellyttävä rouva Junon kaltainen, mutta kuitenkin...! Ja sillä on tyttö, jonka nimi on Adelina kerrassaan sulava ja arvatenkin vielä naimaton!... Adelsvärd rypisti hieman otsaansa: Minä en ole ketään teistä pyytänyt käymään luonani siellä, missä asun. Enkä kärsi, että töitäni katsellaan, ennenkuin itse haluan niitä näyttää.
Olen koettanut hoitaa maatani ja metsiäni ja uskon varmaan, että taivaallinen isä on töitäni siunannut..." Saarnamies ei ehtinyt vastata, sillä samassa ajoi pihaan niitä kristityitä, jotka olivat olleet Paloniemessä yötä. Siinä roikassa oli Paloniemen Heikki emäntineen ja myös hänen poikansa Juhani.
Teen omia töitäni, mutta kokoon yhteiseen riiheen. Vaan aitan ovat avaimet minun. Pankaamme miehiä myöten... Isän kuoltua on vanhin poika isäntä. Ja he riitaantuivat, eivät panneet miehiä myöten eivätkä koonneet yhteiseen riiheen. Tekivät omaa kassaansa kukin, jakoivat riidalla maansa, hakivat pesäeron, tulivat toistupaisiksi.
Siis kupehelleni, kumppani, käy sekä töitäni katso, arkako päivän pitkän lien minä, niinkuni väität, vai monen ehkä akhaijin, kuink' uros oiva jos olkoon, ruumist' estänen Patroklon minä varjelemasta." Virkki, ja huus urojansa jo kiihtäin raikuvin äänin: "Troian, myös Lykian väki, Dardanian tanapeitset!
Nouskatte sotaan» jos te sen voitte, taikka ma nauran ja nauruuni kuolen. Eikä mun haudallani saa haastaa, että ma koskaan töitäni kaduin. Seisoin ma hetken, katsoin ma taakse lähdin taas eespäin laajemmin laduin.
Jota Kertulle ei ollut vielä ikinä ennen tapahtunut, ja jommoista hän oli yhden ainoan kerran nähnyt tehtävän, nimittäin kerran vapaaherrattaren luona. Kun kapteeni palasi vierasta saattamasta. Kerttu kohta jo eteisessä kysyi kiihkeästi: Kuka se oli? Ja nähtyään Kertun ihastuksesta punehtuneet kasvot kapteeni sanoi muka välinpitämättömästi: Olipahan vaan tullut töitäni hakemaan.
Saatuani töitäni jonkun määrän valmiiksi, läksin niitä kaupalle ja sain hinnaksi jauhoja, jotka olivat tervetulleita kotona. Kerrankin läksin aamusella, kun suurukseksi ensin olimme syöneet kaikki entiset ruokavarat, konttien kaupalle sillä toivolla, että ehtisin saada päivällisvarat kotona oleville. Isä ei ollut silloin kotona. Kaupukseni sainkin sillä kertaa työläästi sujumaan.
Parempaa ei voi toivottaa heille, Mr. Copperfield, ja teille kaikille, gentlemanit, kuin että te vangittaisiin ja tuotaisiin tänne. Kun ajattelen entisiä mielettömyyden töitäni ja nykyistä tilaani, olen varma, että se olisi paras teille. Minä surkuttelen kaikkia, joita ei tuoda tänne!"
Maan päälle jätin moisen muiston, että pahatkin kiittää sitä, vaan ei seuraa mun töitäni, joist' aikakirjat kertoo.» Kuin lämpöä vain yhtä hiilet monet uhoovat, yks vain ääni rakkauden kuvasta kuului monen soivan sielun. Ma virkoin: »Oi, te kukat aina kauniit ijäisen ilon, jotka tuntemahan mun saatte tuoksunne kuin yksi tuoksuis!