United States or Christmas Island ? Vote for the TOP Country of the Week !
GONERIL. Hyvä herra, Tuo ihmetys se liiaks muistuttaapi Muist' uusist' ilveistänne. Pyydän teitä, Käsittäkää mua oikein: arvokas te Ja vanha oletten, myös viisas olkaa. Tääll' ompi teillä sata ratsumiestä, Rietasta, hurjaa renttukansaa, joka Hovimme tahraa tavoillaan ja krouviks Sen tekee; haureus sen ja juopumus Pikemmin nais- tai viinapaikaks leimaa Kuin siivoks linnaks.
Se, joka menee pois, unohtuu pian. Nora. Rank. Löydetään pian toisia ystäviä, ja niin Nora. Kukas löytää toisia ystäviä? Rank. Sen teette sekä te että Helmer, kun minä olen poissa. Itse oletten jo hyvän matkan sillä tiellä, luullakseni. Mitäs tuolla rouva Lindellä oli asiaa tänne eilen illalla? Nora. Ahaa ettehän toki liene mustasukkainen Kristiina-paralle? Rank. Niinpä olen.
FAUST. Useinpa kätkee, kultasein, tuo järkevyys Typeryyttä, turhaisuutta takanansa. MARGAREETA. Eihän? FAUST. Ah! viattomuus ja vilpityys Ei tunne omaa pyhää arvoansa! Ja kaino nöyryys, lahja ylhäisin, Mill' armas antiluoja siunas meitä MARGAREETA. Ah, muistelkaa mua hiukan jolloinkin, Kyll' aikaa mie saan muistaa teitä. FAUST. Siis yksin paljo oletten?
Pianhan ne panevat papitkin viralta. Kuinka niin? No, väittäväthän ne ymmärtävänsä Raamattua paremmin kuin Kuopion piispa. No niihhää ne sannoo. Itsekseen. Vähänpä näitä näkyy tänä iltana tulevankin. Mikäs mies työ oletten, ku työ kaikki noi asiat nii hyvin tierätten? Niin minäkö? Ka, olenhan vaan Suomen kansalainen. Niin, niin. Mu' missäs työssä eli toimessa työ oletten?
"Ihmiset saavat usein nähdä semmoista mitä eivät ole odottaneetkaan", sanoi Minette lyhyesti ja tarttui jälleen työhönsä. Mrs Basset katseli häntä ihmetellen. "Tepä vasta luja olento oletten! Te otatte kaikki asiat niin rauhallisesti. Ei kukaan aavistakaan, että te yksin voisitte itsenne ja perheenne elättää. Mutta te koitatte ja se onnistuu. Teillä on todellakin kiven kova tahto.
Ei kaikki Rikosta, jota heikkopäät ja hupsut Siks sanoo. LEAR. Sydän, liiaks olet vahva! Sa vielä kestät! Ken on tehnyt tuon? CORNWALLIN HERTTUA. Sen minä tein; hän käytöksestään juur' ei Parempaa ansainnut. LEAR. Te! Tekö? REGAN. Isä, Oletten heikko, myöntäkää se suoraan. Palatkaa siskon luo ja kuukaus täyteen Siell' asukaa ja puolen joukon kanssa, Ja tulkaa sitten meille.
JAGO. Ken siellä? Ken se kirkuu, murhaa huutaa? LODOVICO. Me emme tiedä. JAGO. Kuulittenhan huudon? CASSIO. Oi, tänne, tänne; avuks, Herran tähden! JAGO. Mik' on? GRATIANO. Othellon vänrikki, ma luulen. LODOVICO. Niin onkin; uljas mies! JAGO. Ken oletten te, Kun huudatte niin haikeasti? CASSIO. Jago? Mun aivan ruhjoks ruhjoneet on konnat, Oi, auta mua! JAGO. Voi! Tekö luutnantti?
Hän on valmis puolustaimaan. EDMUND. Puhalla! AIRUT. Kerran vielä! AIRUT. Vielä kerran! ALBANIAN HERTTUA. Tiedusta, mitä tahtoo ja miks saapuu Hän torven käskystä. AIRUT. Ken oletten te? Nimenne? Arvonne? Miks vastaatten Te tähän haastoon? EDGAR. Nimeni on mennyt; Sen syönyt, kalvanut on konnan hammas. Tok' yhtä jalo lien kuin vastustaja, Jonk' esiin kutsun nyt. ALBANIAN HERTTUA. Ken vastustajas?
RITARI. Oi, kyllä; hän sen luki minun nähden, Ja silloin tällöin iso kyynel vieri Poskillen alas. Kuningatar oli Hän tuskan yli, joka kapinoitsi Kuninkaaks hänen ylitsensä päästä. KENTIN KREIVI. Hän heltyi siis! RITARI. Ei raivoon; murhe vainen Ja kärsimys ne kilpas, kumpi häntä Enimmin kaunistais. Oletten nähnyt Sadetta päivänpaisteella; niin hänkin, Mut kaunihimmin, hymyili ja itki.
Puhu, sua vaadin, puhu! MARCELLO. Se katosi, ei vastata se tahdo. BERNARDO. Horatio, mitä? Kalvas oletten Ja vapisette; eikö muuta tuo Kuin mielenhouretta? Mit' arvelette? HORATIO. En, Jumal' auta, tuot' ois uskonut, Jos sit' ei selvään takais omat silmät. MARCELLO. Kuninkaan muotoinen se eikö ollut? HORATIO. Kuin sinä itsesi.