United States or Kyrgyzstan ? Vote for the TOP Country of the Week !
SAMERI. Ma varron täällä. OBADJA. Huonot viestit siis? SAMERI. Ma varron; muun saa kuulla kuningas. Vai täällä siis mun sua kuulla täytyy? SAMERI. Ei palvelijas halpaa vilppiä Sun kattos alla tohdi kertoa. AHAB. Ja vilppiä sa näit? SAMERI. Ja häväistystä! Petosta rietasta! Se ruhtinas Ei kunniasta merkkiäkään tunne. Ei luvatuita kaupungeita hän Sinulle luovuta; sen tästä näät.
Asukoot siellä, kyllä tarkenevat! Ei! Vai lämpimät huoneet sellaisille vielä. Ah! Hirveästi se sinuun tänäpäivänä koskee. Niinhän sinä siitä pelästyt, kuin jos sitä puhuttaisiin omasta itsestäsi. Sääli minun tulee heitä sääli Vai sääliä vielä! Piiskaa tarvitsisivat ja pitkällä siimalla oikein. Elävät rietasta elämäänsä, mokomatkin heiskaleet. Vaan luuletteko heidän sitä mielellänsä elävän? Olla!
On vain ilo kaivata ja nautinto kuvitella. Vaistosin sentään jo silloinkin tulevan, tietämättömän onnen yhden ehdon: että on vaaroja, joita on vältettävä, epäpuhdasta, josta on peseydyttävä, rietasta ja rumaa, jota on paettava, rikkaruohoa, jota on kitkettävä joka ilta ja aamu, jotta sielu pysyisi hoidettuna kuin äidin taimilava, josta hän poimii pienimmänkin ohdakkeen ja vesiheinän enteen ja minä päätin ja minä koetin ja minä voitin.
Ja Chilon rupesi nyt hämmästyneenä kertomaan, ettei hän koskaan ollut huomannut heidän viettävän rietasta elämää, myrkyttävän kaivoja ja suihkulähteitä, vihaavan ihmissukua, palvelevan aasia ja syövän lasten lihaa. Ei! ei sinnepäinkään.
"Siis," puuttui Petronius puheeseen, "Pomponia ja Lygia myrkyttävät kaivot, ottavat kiinni lapsia kadulta ja surmaavat, viettävät rietasta elämää! Tyhmyyksiä! Sinä Vinitiushan olit pitemmän aikaa heidän talossaan, minä olin vain käymätietä, mutta tunnen sekä Auluksen että Pomponian ja Lygian niin hyvin, että voin sanoa: panettelua! hullutusta!
"Yksi ihminen, jolla oli riettaisen perkeleen henki, huusi suurella äänellä sanoen: Voi, mitä sinun on meidän kanssamme, Jesus Nazarenus? Tulitko meitä hukuttamaan? Voimakkain sanoin nuhteli Jesus rietasta henkeä ja paransi, hänellä kun oli jumalallinen valta, tuon raivoisan ihmisen, niin että vaiva taukosi, ja mies kohottausi ja oli hiljaa.
Kaikki kävi kuitenkin häneltä aina hyvin siten, että hän pyysi palvelijansa rietasta käytöstä anteeksi ja sukkelasti puhui toiveestansa, että mustalainen pyhien luitten, pyhitettyjen rakennusten ja varsinkin näin jumalisten miesten vaikutuksesta voisi saada parempia ajatuksia sekä parempia tapoja.
Tähdet radoillaan taistelevat heidän puolellaan ja koko taivas ja maa lausuvat kuuluvasti: "Oikein tehty!" Menkööt teollisuuden johtajat sydämiinsä ja kysykööt vakavasti itseltään eikö siellä ole muuta kuin rietasta himoa, hienojen viinien ja kullattujen vaunujen himoa? Sydämistä, jotka kaikkivaltias Jumala on luonut, en tahdo uskoa moista.
Rietasta kansaa vihaan, se jääköön pois! Vait, kuulkaa! Ihka uusia lauluja ma laulan nyt, Apollon pappi, teille, te neidot ja nuorukaiset! Kuninkaat ylväät laumansa pelkoon saa, mut heilläkin on herrana Jupiter, mi murskas gigantit ja maailmaa kulmia rypistäin järkähyttää.
Jumalan, esivallan, lain Juomari halventaapi, Pyhintä pilkkaa, herjaa vain, Valheeksi toden saapi. Jos aiot olla onneton Ajassa ja sen takaa, Niin juo ja ole suruton Ja synnin unta makaa! Ei rikosta niin rietasta, Johon ei viina kestä, Ei onnea, ei autuutta, Jost' ei poijes estä. Viinalla vilja lopun saa, Se kunnian on saasta, Se terveyden teloittaa Ja rakkauden raastaa.