United States or Cyprus ? Vote for the TOP Country of the Week !
REGAN. Sairas olen, sairas! Jos et, niin koskaan rohtoihin en luottais. EDMUND. Mun tuoss' on panttini. Hoi, soikoon torvi! Ken nyt tulla tohtii, Niin häntä, teitä, vaikka ketä vastaan Lujasti minä kunniaani puollan. ALBANIAN HERTTUA. Hoi, airut! EDMUND. Airut tänne! Airut, hoi! ALBANIAN HERTTUA. Nyt omaan tarmoos turvaa; soturis, Nimeeni pestatut, mun nimessäni Myös eron saivat.
GONERIL. Sinä näet, kuinka täynnä oikkuja vanhus on; havaintomme ei ole siinä kohden vähäinen ollut. Hän suosi aina enimmin sisartamme; ja se älyttömyys, jolla hän nyt hänet luotaan sysäsi, on varsin hämmästyttävä. REGAN. Se on vanhuuden heikkoutta; vaikk'ei hänellä juuri koskaan ole täyttä selkoa itsestään ollut.
CORDELIA. Viel' aika vilpin lymyt paljastaapi, Ja piillyt rikos pilkan palkaks saapi. No, onneks vaan! RANSKA. Cordelia armas, tule! GONERIL. Sisko, mulla on sulle paljonkin puhuttavaa asiasta, joka likeltä koskee meitä kumpaakin. Luulen, että isä aikoo tänä iltana täältä lähteä. REGAN. Niin varmaankin, ja teille; sitten seuraavassa kuussa meille.
On niinkuin repis kättä suu, siit' että Se tarjoo ruokaa. Mutta tyynni kostan! En enää itke. Jättää minut yöhön Tällaiseen! Virtaa, sade! Kyllä kestän. Tällaiseen yöhön! Goneril, Regan! Hyvän Ja vanhan isänne, jonk' aulis sydän Kaikk' antoi pois. Oi, tää tie hulluuteen vie! Ei, sitä kartan: enempää ei siitä! KENTIN KREIVI. Sisähän, herra hyvä! LEAR. Mene itse Ja rauhaas etsi.
CORNWALLIN HERTTUA. Hoi, jalkapuu! Siin' istut puolipäivään, Sen vannon kunnian ja hengen kautta. REGAN. Puol'päiväänkö? Ei, iltaan; vielä yönkin. KENTIN KREIVI. Isänne koiralle ei sopis teidän Näin tehdä. REGAN. Hänen konnalleen mun sopii. CORNWALLIN HERTTUA. Tuo mies on samaa karvaa, jota meille Kuvaili siskos. Tänne jalkapuu! GLOSTER. Sit' älkää tehkö, herttua, ma pyydän.
Pois silmistäni, konna! CORNWALLIN HERTTUA. Mitä, herra? LEAR. Ken kiinni pani mieheni? Sa, Regan, Siit' et kai tiennyt. Taivaan vallat, Oi, jos te vanhaa miestä rakastatte, Jos nöyryytt' armas valtikkanne käskee, Jos itse vanhat oletten, niin merkki Nyt antakaa ja puolelleni tulkaa! Oi, Regan, kätellä sa voitko häntä? GONERIL. Miks ei? Mit' olen rikkonut?
Seuraa mua, vaimo. Ulos Sokea konna tuo! Ja tunkiolle Tuo orja tuossa! Veri virtaa, Regan; Tää tuli huonoon aikaan. Kätes mulle! 2 PALVELIJA. En huoli vaikka minkä synnin teen, Jos tuon käy hyvin. 1 PALVELIJA. Kauan jos hän elää Ja luonnollisen lopun vihdoin saapi, Niin käyvät kaikki naiset hirviöiksi. 2 PALVELIJA. Nyt vanhan kreivin jälkeen!
Tuo väkisinkin hankettani auttaa. On isä pannut vahdit veljeäni Kiinn' ottamaan; yks pulma vielä purkaa Mun täytyy. Avuks, rohkeus ja onni! Sananen, veikko! Tule alas, veikko! Pois, pois pakene! Hän tiedon lymypaikastas on saanut. Hyv' etu sull' on yöstä. Pahaa lietkö Cornwallin herttuasta lausunut? Hän tänne tulee, lentäin, nyt tän' yönä, Ja Regan myötä.
Hyvin teidät tunnen, Ja siskona ma vikojanne suoraan Nimittää kammon. Isää lempikäätte. Tunnettuun hellyyteenne hänet suljen. Mut ah! jos armon hältä vielä saisin, Paremman turvan hälle valmistaisin. Hyvästi kumpikin. REGAN. Me tehtävämme tiedämme. GONERIL. Sa koita Vaan miestäs miellyttää, jok' otti sun Kuin onnen almun. Niskuruuteen taivut, Siis kuoppaan omaan kaivamaasi vaivut.
GONERIL. Parhaan voimansa aikanakin oli hän jo liiaksi tuittupäinen; ja tällä ijällä saamme hänessä suvaita, ei noita syvään juurtuneita luonteen vikoja yksinään, vaan lisäksi vielä tuota hillitöntä itsepintaisuutta, jota heikko ja ärtyisä vanhuus vaikuttaa. REGAN. Tuollaisia oikun puuskia, kuin tuo Kentin maanpakoon ajaminen, saamme mekin vielä häneltä odottaa.