United States or Kenya ? Vote for the TOP Country of the Week !


Puoltanut hänt' olet Ehk' Albanian herttuata vastaan? Tuumipa vaan. EDGAR. En, totta, sanallakaan. EDMUND. Jo kuulen isän tulevan. Suo anteeks, Näöksi miekkailla mun täytyy kanssas. Vetäise! Pidä puoltas nyt, mut hyvin. Antaudu! Isän luo käy! Tulta, hoi! Pakene! Tulta! tulta! Hyvästi! Isä! Seis! isä, seis! Mua eikö kenkään auta? GLOSTER. No, Edmund, miss' on konna?

Nyt hän avasi silmänsä ja rupesi kysymään, kummoinen ilma oli sekä olivatko gemmat, jotka kultaseppä Idomenus oli luvannut tänäpaivänä lähettää nähtäviksi, jo tulleet. Hän sai kuulla, että ilma oli kaunis, että Albanian vuorilta puhalsi lauha tuuli, mutta etteivät gemmat vielä olleet tulleet. Petronius sulki taasen silmänsä ja käski kantaa itsensä tepidariumiin.

SANANSAATTAJA. Cornwallin herttua on kuollut, herra. Mieheltään surman sai hän, Glosterin Kun toista silmää puhkas. ALBANIAN HERTTUA. Glosterinko? SANANSAATTAJA. Mies, oma kasvattinsa, sääliin heltyi, Tekoa esteli, ja veti miekan Herraansa vastaan. Tuimistuen häneen Nyt karkas tuo, mies kuollehena kaatui, Mut itsekin hän haavan sai, mi sitten Toi surman.

KENTIN KREIVI. Paremmin katso, Lear; mun aina olla Suo silmämääränäs. LEAR. No, kautt' Apollon, KENTIN KREIVI. No, kautt' Apollon, kuningas, sa turhaan Jumaliis vannot. LEAR. Katala! sa orja! ALBANIAN HERTTUA JA CORNWALL. Kuningas hyvä, heretkäätte! KENTIN KREIVI. Mene Ja tapa lääkäris ja kuppatautiis Sen palkka tuhlaa. Peräytä lahjas; Niin kauan muuten kuin saan kurkust' ääntä.

Rakas kreivi, Erillä hänest' olkaa! EDMUND. Huoleti! Kah, hän ja herttua, hänen puolisonsa! Ma ennen voiton annan pois, kuin siskon Hänestä ennen mua voiton saada. ALBANIAN HERTTUA. No, armain sisko, hauska nähdä teitä! Cordelian luo kuningas kuuluu menneen Ja muutkin, joita kova hallintomme On loukannut. Jos en voi olla suora, En uljas olla voi.

KENTIN KREIVI. Ei, herrani, min' olen sama mies. LEAR. Sen kohta nään. KENTIN KREIVI. Jok' alennuksessanne Teit' alust' alkain murheen tiellä seuras. LEAR. No tervetullut! KENTIN KREIVI. Sit' ei ole kenkään. On synkkää, kuollutt', ilotonta kaikki: Vanhemmat tyttärenne itsens' surmas, He epätoivoon kuolivat. LEAR. Sen luulen. ALBANIAN HERTTUA. Ei tiedä mitä lausuu hän.

Hiessä, veriss' ollaan tällä haavaa; Kadottanut on ystäv' ystävänsä; Ja itse tuless' oikeaakin sotaa Kiroopi se, jok' äilyn siitä tuntee. Cordelian ja Learin kuulustus Paremman paikan vaatii. ALBANIAN HERTTUA. Anteeks, herra; Sodassa teitä pidin palkollisna, En veljenä. REGAN. Se mun on vallassani. Mua teidän olis tullut kuulla ennen Kuin teitte tuon.

REGAN. Sairaus vaan yltyy! ALBANIAN HERTTUA. Hän ei voi hyvin; telttaan hänet viekää. ALBANIAN HERTTUA. Lähemmäks, airut! Toitauta torvees, Ja lue julki tuo. P

Huviretket Albanian vuoristoon olivat jo alkaneet. Nuoret naiset, luvaten lähteä Lanuviumiin rukoilemaan Junoa tai Ariciaan rukoilemaan Dianaa, jättivät kotinsa ja riensivät kaupungin ulkopuolelle etsimään vaikutuksia, seuraa, tuttuja ja huvituksia. Eräänä päivänä Vinitius muiden komeiden ajopelien joukossa huomasi Petroniuksen rakastetun, Chrysothemiksen loistavat vaunut.

Mitä olen nähnyt ja kuullut, olen kertonut sinulle, mutta lienteästi vaan, en sinnepäinkään niin hirveänä, kuin se todella on. Mene, ole hyvä. EDGAR. Saanko piankin sinusta kuulla? EDMUND. Luota minuun tässä asiassa. Nään jo, miten käy. Kun synnyll' en saa maata, juonta koitan, Ja kaikk' on hyvää, mistä hyödyn voitan. Kolmas kohtaus. Huone Albanian herttuan linnassa.