United States or Cameroon ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kokous päättyi. "Oma Scherirah'ni!" lausui kalifi, kun erottiin, "viipykäät hetkinen. Minä tahdon puhua kahden kesken teidän kanssanne. Honain", jatkoi Alroy, seuraten suuri-visiriä ulos huoneesta ja jättäen Scherirah'n yksikseen; "Honain, minä en ole vielä saanut puhua yksityisesti sanaakaan teidän kanssanne. Mitä arvelette kaikista näistä?" "Herrani, minä varon pahaa, mutta toivon hyvää."
Riimukiviä uuden uutukaisessa maailmassa! Tai kivikirveitä tai vaskikypäriä?... Ei, ystäväiseni, niitä ei siellä liene ollut, ja millaistahan naamaa sinä olisit näyttänyt paratiisissa, jos Herramme olisi sijoittanut sinut sinne Aatamin aikoina. Mitä te, vapaaherra Skytte, arvelette?
Mutta annas tulee tuulispää pois on kanajas, vedet kuohussa pohjia myöten. Sellainen on mies, kansan tuulispää! TOINEN MERVI Sepä! Ei ole miestä koko mervan suvun seitsemässä heimossa! KOLMAS Vilkkaasti: Mitäs, miehet, Kiirosta arvelette? TOINEN Ajattele vanhaa kantoa! VANHA MERVI Ei se ajattelemalla löydy, veljet. Se on syntymästä ja iskee kuin haukka, kun hetkensä tulee.
Olen oppinut siellä kaksi asiaa: työtä tekemään ja säästämään. Ja ne asiat olen oppinut perinpohjin. "Ja vaikka te nyt juuri olette tulleet kovasta viikon työstä, täytyy minun kuitenkin nuhdella teitä hitaudesta! Tosiaankin, arvelette te. Niin, tosiaan! Kun läksin kotimaastani ja tulin Ruotsiin, näin jo siellä vireämpää työn tekoa kuin meillä. Ja vielä vireämmin tehdään työtä muissa maissa.
No, mitä arvelette siitä? kysyi Buddenbrock, kun Attila oli lopettanut. Pilkallinen hymy näkyi Marian huulilla ja tuntui hänen äänessään kun hän vastasi: Onko se ajatus syntynyt keisarinnassa ruotsalaisen ja venäläisen parooni Buddenbrockin välittelyjen johdosta?
Vihdoin sanoi hän epävarmasti: Ehkäpä hän on heikkojen ystävien käsissä. Löfving. Arvelette siis, että häntä ovat ystävät neuvoneet, semminkin ystävä Buddenbrock? Kavaltaja! Sprengtport. En ymmärrä miksi aina tuomitset Buddenbrockia ankarammin kuin muita. Hän toki pitää päällikkönsä puolta, eikä koeta niinkuin Lagercrantz vieroittaa kaikkia hänestä. Löfving.
Eräänä iltana, kun me olimme yhdessä Ernestin kanssa, isä palasi kotiin suuttuneena filosofisesti suuttuneena. Hän antoi harvoin suuttumuksensa päästä valloilleen. Se oli aina hillittyä, ja hän tapasi sanoa sitä jännitykseksi. Saattoi oitis huomata, että hän todellakin oli jännityksissään astuessaan huoneeseen. »Mitä arvelette?» hän kysyi. »Minä olin päivällisillä Wilcoxin kanssa.»
Ruotsi ei voi enään suojella rajaansa, ja kahden herran palveleminen on meidän perikatomme. Mitä arvelette? kysyi Yrjö Maunu katsellen Ullaan. Tämä pani surullisena kätensä ristiin: Mitä minä ymmärtäisin arvella! Jos ei hyvä Luoja meitä auta, niin ei tässä auta ihmisneuvot. Nuorukaiset katselivat toisiansa ahdistettuina. Näytti niin ihmeellisen salaperäiseltä ja toivottomalta.
Tarkoitan, yksitoista leiviskää tänä vuonna ja sitten yhtä paljon vuosittain, vai mitä itse arvelette? Kas sitä koronkiskojaa! Hän voi myydä oman lapsensakin! Mutta olkaa huoleti, minä välitän yhtä vähän naisista kuin kullasta. Sulattimessani minä voin tehdä itselleni naisen niin kauniin, ettei maailmassa ole hänen vertaistaan nähty sitten äitimme Eevan aikojen!
Hän katseli alas huoaisten. Niinpä kyllä, voitollakin on siis katkerat puolensa, sanoi professori hymyillen. Mutta nyt pitää meidän koettaa hälventää tuon epäsovun synnyttämiä vastenmielisiä tunteita. Mitä arvelette, emmekö joisi kuppia suklaata tuossa uudessa kahvilassa?