United States or Myanmar ? Vote for the TOP Country of the Week !
Hällepä vastasi näin uros askelnopsa Akhilleus: "Kuulu Menoition poika, sa muist' yli ystävä rakkain, nyt pian lie halu polvia mun halaella akhaijein kerjäten auttamahan; hätä näät ylen hirveä heill' on. Nestorin luo kysymään sinä nyt, Zeun suosima, mennös, haavoitettuna pois ketä toi hän kamppaelusta.
PISANIO. Ei; niin kauan kuin Voi saada minut silmin, korvin häntä Muist' erottamaan, kannella hän viipyi Ja viuhtoi hatuin, sormikkain ja liinoin, Miten vain parhain mielenkuohultaan Voi näyttää, kuinka vitkaan sielu lähti Ja joutuun laiva. IMOGEN. Pieneltä kuin pääsky, Viel' ehkä pienemmältäkin hän näytti, Kun tarkkaamasta herkesit. PISANIO. Niin kyllä.
Noin hän kerskaten huusi ja vimmaan saatti akhaijit, muist' yli murheutui toki Antilokhos sotimieli. Mutta hän murheelt' ei unohuttanut ystävätänsä, vaan tykö riensi ja kilvellään hänet varjosi kohta; kaksipa harteilleen tovereista nyt kaadetun otti, Mekisteus, Ekhios-uron poika ja aimo Alastor, laivain laitavien vei luo hänet, ähkyvän vielä. 423
Noin hulluuskaan ei pettyis, Ja niin ei vimman orjaks joudu järki, Ett'ei jää älyä sen verran, että Nuo erottaisi. Mikä paha henki Noin sokkosille teit' on vietellyt? Ei silmä tuntoa, tunto silmää vailla, Ei korva silmää, kättä vailla, haisto Muist aisteist' erillään, ei, tosi aistin Sairaskaan jäännös noin ei hairahtuisi. Oi, häpy, miss' on punas?
Ensin neuvoi noin hepourhoja, valjakot käski hillitä taiten, telmeess' ei sekasortohon päästää: "Voimaans' älköön tai ajotaitoons' uskoen kenkään pyrkikö yksin muist' edell' iliolaisia vastaan, tai myös väistykö taa, niin haaskaten voimia hukkaan. Vaan kuka vaunuiltaan vihamieheen yltävi, senpä keihäs singotkoon, sepä parhain on tapa taiston.
Suom. muist. Tämä ei nyt kyllä minuun sen enempää kuulu, kuin minkä siitä matkani varrella sain kärsiä. Lähemmin koski minua se, että ainoastaan harvat osasivat täällä englanninkieltä ja nekin, jotka osasivat, eivät, etenkin jos kuuluivat kerjäläisten heimokuntaan, suinkaan olleet halukkaita auttamaan sillä minua. Tiesin Torosayn olevan määräpaikkani.
Salaisesti, salanimellä. Suom. muist. KAPTEENI PUKS. Oletko sinä siellä, riivattu velikulta! Ajattelen onnetointa partaani. Vieläköhän prinsessa voinee olla vaiti? PYTT. Ei, hän on puhunut. KAPTEENI PUKS. Niin, enkös sitä ajatellut! Hän on puhunut! Ja nyt näytän hänen tähtensä aivan vastasyntyneeltä lapselta. PYTT. Hän on sanonut otan vihillä seisoessaan. KAPTEENI PUKS. Eikö muuta?
Monta jo tottakin näin sekä koin minä taistoja miesten, nähnyt en koskaan noin sotavoimaa suurta ja oivaa; miehiä kiitää kuin meren hiekkaa, lehtiä metsän 800 nyt kedoll' Ilionin joka puolta jo meit' uhatakseen. Hektor, sull' yli muist' on toimena nyt, mitä neuvon.
Kun sua kiittäin, sua ylistäin mun paisuu sydämeni, silloin vasta ma tunnen ihmisonnen puhtaimman; sinussa yksin tunsin jumalaista. Niin maiset jumalat muist' eroaa maan lapsista, kuin itse sallimus käy yli viisaimmankin älyn, tahdon.
Kohta akhaijein nyt varusäärten valkamaleiriin tyttären noutaakseen tuli, toi lukemattomat lunnaat Khryses laivojen luo, pyhä kauasampujan pappi; saapui, sauvalleen asetettuna lehvät Apollon kultaiselle, ja pyysi akhaijien kaikkien eessä, itsepä Atreun poikien muist' yli, kansojen päitten.