United States or Liechtenstein ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun sua kiittäin, sua ylistäin mun paisuu sydämeni, silloin vasta ma tunnen ihmisonnen puhtaimman; sinussa yksin tunsin jumalaista. Niin maiset jumalat muist' eroaa maan lapsista, kuin itse sallimus käy yli viisaimmankin älyn, tahdon.
Jälestäpäin lauloivat Eva ja Fritz, äitimme erityisestä pyynnöstä vanhan-aikaisen latinaisen ylösnousemus-virren. Uus' on luonto uudestaan, Uus on taasen ilo maan, Luoja noussut haudastaan, Siitä kaikki riemastuu: Kilvan luodut ylistäin Katselevat, kuinka näin Luojan voitto kirkastuu.
Matkamiehet vaunuissa ne läähättivät raskaasti, ja ukko Swart rupesi laulamaan sitä laulua, joka oli ainoa minkä hän osasi: "Terve, kuu, sä vanha ystäväni!" Ja vaikka aurinko loisti keskellä taivasta, rupesi koko matkajoukko laulamaan: "Terve, kuu, sä vanha ystäväni!" Ja ylistäin ihanata kuuta polttavassa päivän paisteessa saapuivat he Fürstenbergiin.
Kuitenkin, nuoruuteni pursi kun vajosi ikimainingeiden taaksi, niin palkaks päästä pitkän taistelun toi mulle voitonviestin toinen haaksi. Sijasta sulkain, jotka särki lento, sijasta unten, tiellä raukeevain, helmaani saapui Herran ihme hento, ylistäin otin, minkä Hältä sain.
Oi, kaikuos kauniisti kantelein, oi, helise hellästi sydämein, oi, sykkiös kerrankin päivähän päin työn onnea ylistäin! Se talo, min portilla kilpi on: »Tässä talossa tehdään työtä.» Se talo on pyhä ja pelvoton ja pelkää ei se yötä. Työs olkoon se suurta tai pientä vaan, kun vaan se työtä on oikeaa ja kun sitä palkan et tähden tee! Työ riemulla palkitsee.
Niinkuin pieni sotajoukko, kalliin voiton saatuaan, Soitellen ja laulain yhtyy lippuns' alle voitokkaan, Maahan aseet, miekat riisuu, katseen luopi taaksepäin, Katsoo vaivojaan ja töitään, Luojaa hiljaa ylistäin; Niin myös tänään Suomen kansa.
Luoja, Suoja, Sulta saamme Kodin, maamme, Riemun taivaan, Tarpeet, lahjat kaikki aivan. Nuo Luojan lahjat oikein me Hyväksi sielun, ruumiimme Ylistäin käyttäkäämme, Ja juonet julmat saatanan, Kavalat paulat kiusaajan Vakaasti välttäkäämme! Hurmaa, surmaa juonioilla. Sanan miekka Ottakaamme! Sillä vain me voiton saamme. Lahjoista Luojan siunaus Vuotaapi. Voi, jos kirous Niist' tulee toimestamme!
Mut ukko, eukon, pojan tytön kanssa, Jo teki heinää siellä nurmellansa, Ja Hallin iloll' oli tuskin raja. Olihan kesä. Metsä vihantana, Ja puiden yllä oli juhlaverhot, Ja kukastoissa liipoitteli perhot, Ja vilja kellastui jo koreana. Niin eukko sanoi: "Lauluun yhtykäämme Ylistäin Herraa! Vaikk' on vaillinaista Näentä, kuulo, puhe puuttuvaista, Jumala kuulee, häntä kiittäkäämme!"
Nyt Kristikunta iloitkaan, Ja riemuin rientäkäämme Kaikk' yhdessä nyt laulamaan Ylistäin ystäväämme, Jaloja ihme-töitähän, Joit' eestämme on tehnyt hän; Ne kalliisti hän osti. Ma vallass' olin perkelen, Ja päälläin kuolon taakka; Yöt, päivät tuskiss syntien, Mun syntymästäin saakka, Ja yhä vaivuin syvempään, Ei hyvää minuss' yhtäkään, Mun riivannut on synti.