United States or Jordan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kolmas kohtaus. Toinen huone linnassa. LODOVICO. Ma pyydän, älkää suotta vaivaa nähkö. OTHELLO. Suvaitkaa, kävely mun tekee hyvää. LODOVICO. Hyv' yötä, rouva! Nöyrin kiitos teille! DESDEMONA. Olitte tervetullut. OTHELLO. Lähdetäänkö? Oi! Desdemona DESDEMONA. Mitä, herrani? OTHELLO. Käy heti maata; paikalla ma palaan. Tuo seurakumppanisi laita pois. Tee niin, kuin käsken.
CASSIO. Ei vartijaa? Ei ketään? Murhaa! murhaa! GRATIANO. Tuhoa varmaan! Hirveä on huuto. CASSIO. Apua! LODOVICO. Kuule! RODRIGO. Oo, suas, kurja konna! LODOVICO. Parikin voihkausta! Yö on synkkä; Petosta ehkä! Vaarallist' on käydä Päin huutoa, jos apua ei saada. RODRIGO. Avuksi tulkaa, verihini kuolen! LODOVICO. Vait! Kuule! GRATIANO. Yksi tuossa paitasillaan, Kädessä kynttilä ja miekka, saapuu.
LODOVICO. Hyvä herra, Tuot' ei Venetiass' uskottaisi, vaikka Todeksi vannoisin sen. Tuo on liikaa. Hän itkee! Lohdutelkaa! OTHELLO. Perkel', perkel'! Jos maan vois naisen itkut hedelmöittää, Niin joka tilkka krokotiilin siittäis. Pois silmistäni! DESDEMONA. Ett'en sua loukkais, Niin lähden. LODOVICO. Tosiaankin nöyrä vaimo! Takaisin, herra, kutsukaa hän. OTHELLO. Rouva! DESDEMONA. Mun herrani?
Se dogin lähetti on Lodovico; Ja vaimonne on, nähkääs, hänen kanssaan. LODOVICO. Jumalan rauha, kenraal'! OTHELLO. Tervetullut! LODOVICO. Terveiset dogilta ja senaatilta! OTHELLO. Suut' annan heidän tahtons' ilmituojan. DESDEMONA. Mit' uut', hyvä Lodovico serkku? JAGO. Iloista, signor, nähdä teitä täällä; No, tervetultuanne Kyproon! LODOVICO. Kiitos! Luutnantti Cassio, kuin voi hän?
OTHELLO. Oo. se konna! CASSIO. Niin pakanallinen ja paatunut! LODOVICO. Täss' ompi toinen kärty kirje; sekin Rodrigon taskuss' oli; nähtävästi Sen tuolle konnalle hän laittaa aikoi, Mut sillä aikaa tuli Jago häntä Lepyttämään kai. OTHELLO. Oo, suas, häijy konna! Kuin sait tuon liinan vaimoltani, Cassio?
JAGO. Hän on mik' on; en tohdi häntä laittaa. Suo Jumal', että ois hän mitä vois hän, Jos sit' ei ole! LODOVICO. Lyödä vaimoansa! JAGO. Pahasti kyllä. Soisin, että oisi Se lyönti pahin. LODOVICO. Tuoko tapa hällä? Vai kiihoittiko kirje hänen vertaan Näin outoon rikokseen? JAGO. Ah voi, ah voi! Ois kunnotonta kertoa min nähnyt Ja kuullut olen.
LODOVICO. Pois täältä nyt ja meitä seuratkaa. Teilt' otettuna virka on ja valta; Nyt saarta Cassio hallitsee. Tuo konna, Jos piinaa älykäst' on, jolla häntä Kiduttaa kauan voi ja ankarasti, Se hälle keksitään. Te vangiks jäätte, Siks kun Venetian neuvoskunta tiedoks Saa rikoksenne luonnon. Pois hän viekää. OTHELLO. Seis! Sanaa pari ennen lähtöänne. Tein jonkun palveluksen valtiolle.
JAGO. Hän elää. DESDEMONA. Mun mieheni ja hänen välins' aivan On rikkunut; mut te sen ehjäks teette. OTHELLO. Oletko varma siitä? DESDEMONA. Mitä sanot? "Se tehkää viipymättä, jos on mieli." LODOVICO. Ei mitään; kirjeeseen hän kiintynyt on. Vai huono miehesi ja Cassion väli? DESDEMONA. Niin, vallan onneton. Oi, sointuun saada Jos heidät voisin! Pidän Cassiosta. OTHELLO. Haa! Tulikiveä ja tulta!
DESDEMONA. Mitä? OTHELLO. Oletko viisas? DESDEMONA. Onko vihoissaan hän? LODOVICO. Kenties kirje häntä suututtaa: Kotihin häntä käsketään, ma luulen, Ja saaren hallitus jää Cassiolle. DESDEMONA. No, sepä oivaa! OTHELLO. Todellako? DESDEMONA. Mitä? OTHELLO. Sep' oivaa, ettäs olet hulluks tullut. DESDEMONA. Kuin niin, Othello armas? OTHELLO. Perkele! DESDEMONA. En ansainnut ma tuota.
JAGO. Ken siellä? Ken se kirkuu, murhaa huutaa? LODOVICO. Me emme tiedä. JAGO. Kuulittenhan huudon? CASSIO. Oi, tänne, tänne; avuks, Herran tähden! JAGO. Mik' on? GRATIANO. Othellon vänrikki, ma luulen. LODOVICO. Niin onkin; uljas mies! JAGO. Ken oletten te, Kun huudatte niin haikeasti? CASSIO. Jago? Mun aivan ruhjoks ruhjoneet on konnat, Oi, auta mua! JAGO. Voi! Tekö luutnantti?