United States or Guernsey ? Vote for the TOP Country of the Week !
Teidän kämmenitse karkeloin Kohti sulhoni sydäntä; Nyt pesää uneksin uutta Eikö totta, mun omani? ILMARI. Sen sulle rakensi seppo Kuusen kukkalatvan alle Yöpesäksi, työpesäksi, Toivon kukkien kodiksi, Laululintujen taloksi, Suomen linnaksi lujaksi, Jossa kuulut kukkuavat Takatalvenkin uhalla.
Jos tämä olisi tapahtunut muutamia päiviä ennen, olisin onnellisin ihminen maailmassa, mutta nyt se on myöhäistä. Minä olen sinusta jo niin kauaksi vieraantunut, ett'en enää voi, en saata sinua, Roposen tytärtä, vaimokseni ottaa. En ansaitse sua enää. Anni. Andrei! Hän ei kuule minua. *Laulu 13.* Viimeinenkin toivoni Sammui multa nyt! Kun mun jätti sulhoni, Kaikk' on päättynyt.
Kun menetki miehelähän, elä noua miehen mieltä, kuin minä poloinen nouin miehen mieltä, kiurun kieltä, suuren sulhoni syäntä! "Olin kukka ollessani, kasvaessani kanerva, vesa nuori noustessani, ympynen yletessäni, mesimarja mainittaissa, kulta kuiskuteltaessa, tavi taattoni pihoilla, lakla maammon lattioilla, vesilintu veikon luona, sirkkunen sisaren luona.
Se pahoittaa minua, pahoittaa oikein kovasti, ellet sinä minua usko. MARI. Suo anteeksi, armas Vilhoni! Kuinka voisinkaan sinua epäillä! Kehenkä luottaisin tässä maailmassa, ellen sinuun, mun oma sulhoni! Annathan minulle anteeksi? VILHO. Oi, kuinka sievä ja suloinen sinä olet, ja kuinka oivallisen, pienen eukon minä sinusta saan! Edelliset. Voi, hyvä Jumala, kuinka herttaista ja imelätä!
Ei se jaksa pieni lintu, Ei mennä meren ylitse Välehen vähä väsyvi, Pian heikko hengästyvi; Oisko tuuli mielellisnä, Ahavainen kielellisnä, Sepä voisi viestit vieä, Sepä saatella sanomat; Sanan veisi, toisen toisi, Kielen liian liikuttaisi, Kahen kaunihin välillä, Kahen kullan kuulemilla. Minun sulhoni soassa.
Voisitko, parahin tyttö, Häväistä hyvän emosi, Että et päällesi pukisi Puhtahinta, kaunihinta Ennen sulhosi tuloa? Sulhoni! minulla sulho! 1:NEN KYL
"Rakkain, kiltti Tyyrani, itse olet paras joululahjani", kuiskasi vanhus lempeästi luoden samassa tyttöön hellästi kysyväisen silmäyksen. "Entäs tämä sitten", lausui Tyyra aivan hiljaa ja asetti pöydälle vuoteen ääreen puitteilla varustetun valokuvan, "tämä on minun oma rakas sulhoni!" "Lemmikkini!" huudahti Roosa melkein nuoruuden ilolla ja kohousi patjoiltaan istumaan. "Tyyra, lapseni!
Jos tilaisuuden saan, tunnustan suoraan rakkauteni." Hän soitti. Ovi avattiin ja Aino hyppäsi hänelle kaulaan huudahtaen: "No terve tullut, oma armas sulhoni! Miksi et ole niin moneen päivään luonani käynyt?" Pekka oli pudota istualleen.
Suus' kiinni sinä, Jussi! Itse olet apina, eikä minun sulhoni. Juhana. Mistä sen tiedät? Tiedätkö sinä, minkä näköinen hän on? Vaikka olisi nenä suun alla. Wasjka. Eikö hän tiedä, minkä näköinen hänen oma sulhonsa on? Matti. Ei se täällä mitään ihmeellistä ole. Hyvin usein käy niin, että morsian vasta vihkimisen jälkeen tohtii katsoa sulhastaan kasvoihin. Liisa.
Muien on sulhonsa kotona, Minun on sulhoni soassa, Kutratukka kulkemassa, Valkiipää vaeltamassa, Tuolla Turkinmaan perillä, Turkin raukoilla rajoilla. Ei siellä emo elätä, Ei sivele Suomen sisko, Suomen tyttö ei suuta anna; Siveli siliä miekka, Satatti sotasapeli, Tykki suuri suuta antoi.