United States or Namibia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tuolla jättiläis-joukolla näkyi myös olevan sopivat päällikkönsä uhkaavainen Ben-Lawers'in tunturi sekä vielä korkeampi Ben-Mohr, jotka kohoavat paljon yli kaikkein muitten ja pitävät kauan aikaa kesälläkin, joskus koko vuoden umpeen, loistavan lumilakin päässänsä. Mutta tuon metsäisen vuoriseudun rajoilla, siellä, missä vuoret järveen päin viettivät, näkyi silloinkin jo monta ihmisen jälkeä.
»Harvoin yhtehen yhymme, saamme toinen toisihimme näillä raukoilla rajoilla, poloisilla Pohjan mailla.» »Kiitos, Nikku, eihän kotisi ole täältä Helsingistä kaukana, ja halusta tulen, vaikka olisi matka pitempikin.» »Vielä on toinenkin asia, jonka tähden sinun nyt erittäinkin täytyy meille tulla, sillä parin päivän päästä vietetään minun kihlajaiseni.» »Sinun? Miksi et siitä ennen ole kertonut?»
Hän oli sotakarkuri, sen tiesivät asianomaiset järjestetyissäkin Venäjän sotajoukoissa, mutta kun hän oli urhoollinen ryöväri ja siten voi häiritä rauhaa ja tehdä kaikenlaista pahaa Suomen, eli silloin kutsutun Ruotsin rajoilla, niin hänen karkulaisuuttansa omassa maassa ei pidetty virheenä.
ILLI. Kerran iltamyöhäsellä Uunilla sokea ukko, Jok' oli paimen ennen ollut, Sun sukusi vainot kertoi: Kuinka Untamo kukisti Isosi Kalervon joukot, Sinut orjaksi anasti. Jo silloin sinua säälin. Mutta tarkoin hän takasi, Että on Kalervon perhe Elossa Lapin rajoilla, Köyhänä kalastajana. Tienkin hän opasti mulle Korven, vaaran, virran viertä, Kuvasi kalaisen rannan, Jossa on koti Kalervon.
Tietäkää, teidän herruutenne, että Anna, Lapinmaan rajoilla kaswanut tyttö, on loitsija, hän loitsii jokaisen silmät sokeiksi, hän lumoo jokaisen korwan kuuroksi, hän woi mennä huoneesen awaimen reiästä ja muuttaa lemmittynsä kyykäärmeeksi, joka myrkyllisellä kielellänsä pistää teidän kättänne ja sitten solahtaa tiehensä. Jospa waan näkisitte hänen silmänsä!"
Uutelan sisäinen tasapaino, hiljainen sanavalmeus ja nuorekas työinto piti tavallaan heitäkin pystyssä tässä omituisessa pakolaiselämässä, joka ikäänkuin häilyi unen ja toden rajoilla. »Ihmeellinen mies!» ajattelivat he, tuntien yhtä rintaa kunnioitusta ja pelkoa häntä kohtaan. Tähän asti oli Manta ollut heidän kaamea kohtalonsa, nyt kohosi Uutela rinnalle.
Tappeluja hän ei ollut tällä retkellä voittanut, se on totta; mutta hän voitti Savolaisten sydämmet. Eikä ihmettä; sillä siinä oli Kustaa III:nnen väkevin puoli ja kenties Savolaisten heikoin. Muutamat suomeksi lausutut sanat: "Suuri kiitos pojat!" ainoat jotka kuningas osasi saattoivat jo nostaa alamaisen ihastuksen kukkuroilleen. V. 1790 vielä taisteltiin kunnialla Savonkin rajoilla.
Kun tämä kave katovi, Emon tuoma erkanevi, Jääpi maat matojen syöä, Lehot ilvesten levätä, Pellot peurain piehtaroia, Ahot hanhien asua, Näillä raukoilla rajoilla, Poloisilla pohjanmailla. Soria sotainen tauti. Suku suuresti surevi, Laji kaikki kaihoavi, Heimokunta hellehtivi, Saavani minun sotahan, Tykin suuren suun etehen, Rautakirnujen kitahan; Sortuvan sotatiloilla, Vainoteillä vaipuvani.
Ajavi karettelevi, matkoansa mittelevi noilla Pohjan kankahilla, Lapin laajoilla rajoilla. Neiti vastahan tulevi, tinarinta riioavi noilla Pohjan kankahilla, Lapin laajoilla rajoilla. Kullervo, Kalervon poika, hevoistansa hillitsevi, suutansa sovittelevi, sanojansa säätelevi: "Käy, neito, rekoseheni, armas, alle vilttieni, syömähän omeniani, puremahan päähkeniä!"
Miestä kumpikin kysyvät Miestä kai kysyt sinäkin? AILA. Miestäpä hyvinkin. Mutta Sin' olet kalevalainen, Minä Pohjolan väkeä. Sota on kamala kauan Riehunut rajoilla näillä, Viha veljesten välillä. IMMO. Sin' olet nainen. Ei vihoja, Ei sotia sydämessäsi. AILA. Missä mies on meltorauta, Siellä naisessa terästä.