United States or Ireland ? Vote for the TOP Country of the Week !


MAIJU. Rautatiellä. Kertoihan Matlena. MATLENA. Kerroin minä tyhjää. Noiden kuullen ei pitäisi suutansa avata. SILJA. Eihän Matlena isästä mitään puhunut. MAIJU. Mutta missä isä sitten viipyy? SILJA. Missä hyvänsä. Sattuuhan esteitä. MATLENA. Eikä siinä henkeä sentään niin pian oteta, kun herrain kanssa riita syntyy. Ennemmin sitten MAIJU. Mitä ennemmin? MATLENA. Ei mitään.

"No maista sinäkin..." ja hän kallisti pulloa Heikin huulille. Enskerran eläissään maistoi Heikki nyt ihmiskunnan myrkkyjuomaa. Hän irvisteli hirmuisesti. Viina poltti hänen suutansa, hänen kurkkuansa, hänen rintaansa. Hän oli nielaissut koko suullisen. Hän rupesi huutamaan. Hän ei kipujaan nyt tuntenut. Hän luuli juoneensa tulta. Hän hypähti ylös vuoteeltaan. Hän taisi tuskin hengittää.

»Soittakoot vain suutansa», jatkoi ukko, »nyhjikööt vain minut nähdessään kyynärpäillänsä toisiaan kylkeen, hittojako minä siitä huolin. He eivät kuitenkaan tohdi käydä kimppuuni niin kauan kuin sätkyttelevät korsikkalaisen jalopeuran käpäläin välissä. Ja kuka muuten voi sen todistaa?

Omar ei avannut suutansa, hän istui vanhusten vierelle ja nämät eivät voineet kyllikseen puhutella tätä nuorta miestä joka kuunteli heitä semmoisella tarkallisuudella ja kunnioituksella. Hänelle sanottiin kuinka viisaan kauppiaan aina tulee pyytää neljä vertaa enempää kuin kalun oikea hinta onkaan eikä koskaan kadottaa mielenmalttiaan, kauppa-ammatin avainta.

No nitsavoo, tuos' on käsimelusi Vennu tupaan tullessaan, mennen tarjoomaan kättä isännälle, joka pöytäpenkillä istuen koetti vääntää suutansa nauruun. Vennu istahti viereen.

Kapteeni Dalgettyn tapana ei ollut kuluttaa suutansa puhelemisella, kun sillä oli hyödyllisempää tekemistä. Herra Duncan oli aivan vaiti, ja rouva sekä kotipappi vaihtoivat vain harvoin pari sanaa, puhuen matalalla äänellä ja epäselvästi.

"Tule tänne että saan sinua puhutella", kuiskasi hän väännellen kasvojansa ja suutansa moneen väärään; "tule vaan!" Ja näin sanoen vetäysi hän vähän syrjään. "Sinun pitää oleman varoillasi Jussilan suhteen", kuiskasi hän uudelleen ja pani huulensa Erkin korvalle, "mutta varo itseäsi niin, ettei kyyhkysesi saa tietää haukan häntä vainoovan. Vait, vait!

Hän syyhytti suutansa rauhallisesti. Minä aloin hermostua. Kun yksinäinen kärpänen surahti korvissani, kiukustuin minä sille, tavotin hermostuneena sitä lyödä otsaltani ja ärähdin kiukkusen: "

Ehkei ollutkaan niin onnellinen, kuin lautamies luuli. Lautamies veti vähän suutansa nauruun, niinkuin olisi aikonut puhetta jatkaa, vaan käänsi sen siaan päätänsä oveen, joka aukeni ja josta nuori tyttö astui sisään.

Tämän onnettoman tapauksen jälkeen tuli Matista taas synkeämielinen juro, joka harvoin avasi suutansa, ja päivä päivältä kävi hän heikommaksi. Lopulta hän ei enää voinut jättää vuodettaan ja riutui riutumistaan.