United States or Bahamas ? Vote for the TOP Country of the Week !
Miestä kumpikin kysyvät Miestä kai kysyt sinäkin? AILA. Miestäpä hyvinkin. Mutta Sin' olet kalevalainen, Minä Pohjolan väkeä. Sota on kamala kauan Riehunut rajoilla näillä, Viha veljesten välillä. IMMO. Sin' olet nainen. Ei vihoja, Ei sotia sydämessäsi. AILA. Missä mies on meltorauta, Siellä naisessa terästä.
Orja valittaa. KIRRI. Kurista katala riepu! AINO. Ei sovi sinulle, veikko, Käydä orjahan käsiksi. Se on tyttö aina armas! NUORI JOUKO. Olet, sisko, oikeassa. Henkipattosen pelastit. On sotia suurempia Käydä nuoren Joukahaisen Ei orjan opettaminen. TAINA. On salossa saartamista Pelloksi ja niittymaaksi, Kirvehen ja kuokan työtä.
Muitten kutsumuksena on sotia kuninkaan väessä, laatia lakia taikka valvoa lakien noudattamista, ostaa ja myydä taikka niinkuin Bettyn, kirnuta voita ja pestä permantoja, ja ainoastaan silloin-tällöin askareista päästyänsä tehdä hyvää, mutta aina ja alati tehdä, mikä todellisen hyvää on, tulee olemaan Hugh'in ja minun pää-asiallisena toimena, meidän virkanamme, meidän harrastuksenamme aina ja joka elämämme päivänä.
Tähän saakka oli sotia molempain kansain välillä, vaikka ankaria ja lukuisia, kumminkin käyty jalomielisen vihollisuuden perusteilla ja niissä oli nähty noita lievittäviä varjopuolia, joilla kohteliaisuus ja julkisten vaan vilpittömäin vihollisten kunnioittaminen vähentää sodan kauhuja.
Silloin vasta ollaan vapaita, kun emme tarvitse sotia eikä taistella mokomassa kurjuudessa. Mutta nyt, näillä aloilla ollessa, täytyy täällä olla orjana, käydä sotia ja katsoa vielä omaakin parastaan, koska aika on semmoinen."
Katsos, tyttäreni, omenat puissa punoittavat ja hehkuvat, jotta oikein vesi kielelle kiehahtaa. Ja Aatami ei voi kiusausta vastaan sotia, kun kaunis Eeva tarjoaa hänelle tuollaista herkkua. Ja, näeppäs, rohkeana vaan hyppii karitsainen vanhan tiikerin ympärillä, ja lumivalkoinen, kultakaulainen kyyhky istuu korppikotkan edessä, kuni tahtoisivat suudella!" Marietta ei voinut tarpeeksensa ihailla.
Päällikkö katseli taas nuorukaista ja tarkasteli häntä pää-laesta aina varpaasen innokkailla silmillänsä. "Oletko jo ollut sotapalveluksessa?" kysyi hän sitten äkkiä. "En vielä," vastasi Rietrikki alakuloisella katsannolla. "Voi toki, tahtoisin mielelläni sotia suuren kuninkaamme edestä, mutta vanhempani eivät suvaitse.
Jos tahot minuista neittä ikuiseksi puolisoksi, kainaloiseksi kanaksi, sie vanno valat ikuiset et sotia käyäksesi kullankana tarpehella, hopeankana halulla!" Siinä lieto Lemminkäinen itse tuon sanoiksi virkki: "Vannon mie valat ikuiset en sotia käyäkseni kullankana tarpehella, hopeankana halulla. Sie itse valasi vanno et kyliä käyäksesi hyvänki hypyn halulla, tanhujuoksun tarpehella!"
Kappaleen aikaa mietittyänsä sanoi isäni: Unet eivät koskaan ole aivan turhat, ja usein nähdään hyvin tarkasti unessa, mitä tapahtuman pitää, ja teidän unenne on sellaista laatua, että melkein sen ymmärtää, joka vähänkin ymmärtää. Onhan sotia ennenkin ollut ja maamme on aina niistä uudelleen toipunut. Tarvitseehan lapset vitsaakin ettekö, vanha ihminen, sitä käsitä? sanoi isäni.
Siinä ei sittenkään ole pantava korkoa sanalle "järjestys", vaan sanalle "pyhä". Minä en voi, en voi enkä tahdo nähdä muuta, kuin että ihmiskunta sittenkin, jo nyt, elää ihmemaailmassa ja rientää pikajunan vauhdilla tuhatvuotista valtakuntaansa kohti. Jolloin ei saa olla häiriöitä, ei sotia, ei tauteja, ei ruttoa ! Jolloin koko maailmassa on olemassa yhteinen aikataulu.