United States or Bangladesh ? Vote for the TOP Country of the Week !
Aterioidessaan hän sanoi jollekulle, joka istui likellä häntä: "jos minä todella voin sovittaa syntymäseutuni hallitsiat keskenänsä ja sitten Jumalan avulla päätän matkani takaisin Wittenbergiin, menisin minä kotiin ja panisin maata hautaani ja antaisin matojen syödä ruumiini."
Ja nyt tahdotte te itse, ehätti Julia, matojen ja petolintujen tavoin kalvaa lapsen sydäntä ... vaikka tämä lapsi ei koskaan ole tehnyt teille mitään pahaa!... Ei, ette te sentään saata olla niin säälimätön, lisäsi hän samassa, lähestyen tuota hirvittävää ihmistä ja tarttuen lempeästi hänen käteensä. Niin kauhea et voi olla, äiti.. Uusilla rikoksilla et saavuta sovitusta ja armoa.
Sa kymmenkerroin olet onnekas, Jos itses monistelet kymmenkerroin; Siis mitä merkitsee sun kuolemas, Jos jälkeisissäs elät monin verroin? En kuolon iestä sun kantaa sallis, Matojen ruoaks olet liian kallis. Kas, Päivötär kun leimuavan päänsä Idässä nostaa, maassa katsojat Kumartain niinkuin valtakäskijäänsä Sen pyhää korkeutta palvovat.
Minulla oli sydän, vastasi toinen, silmät rajusti välkähtäen, mutta se kiskottiin minun rinnastani ja ripustettiin petolintujen ruuaksi... Sitten se kaivettiin maahan matojen syötäväksi.
Ja olla petolintujen ruokana, sanoi nainen, ja hänen ruumistaan näytti pöyristyttävän. Onko sitten parempi joutua matojen syötäväksi? jatkoi tyynnyttelevä isäntä. Voi, häntä onnetonta, onnetonta! Mikä hänellä on hätänä?... Hän kuoli niinkuin miehen sopii, se täytyy minun myöntää ... ei hän silmäänsä räväyttänyt, ei huultaan väräyttänyt. Te siis näitte hänen kuolevan?
MERCUTIO. Benvolio, auta mua katon alle, Ma muuten pyörryn. Vietävät nuo suvut! Matojen ruokaa minust' ovat tehneet. Osani sain, ja hyvän. Hiiden suvut! ROMEO. Ylimys, prinssin lähin heimolainen Ja oma ystäväni, minun kauttain Sai kuolinhaavan; kunniani tahras Tybaltin solvaus, Tybaltin, jok' äsken Mun tuli langokseni. Armas Julia!
Kuori on harmaan ruskea, sileä ja kiiltävä; itse puu on ruskeanpunaista, kiiltävän kovaa, köykäistä ja lujaa sekä sisältää hyvän-hajuista pihkaa, joka estää matojen ja mätänemisen puuta hävittämästä; kävyt seisovat suorassa, kuin hopeakuusissa. Näiden majesteetillisten puiden rungot ovat osaksi jotenkin suuria. Ne näyttivät meidän suurimmilta tammilta, ja niiden lakka leviää vasta ylhäällä.
Tuntemattomien huhujen ja kummallisten aavistusten vaikuttama pelko sai pienet aivot melkein sekaisin. Keritty pää, mitä voisi olla häpeällisempää, epäkunniallisempaa! Ruotsiin, tuonneko kylmään ja talviseen pimeyden ja jään kotimaahan, josta hänelle oli kerrottu tarina, että siellä oli matojen ja kummitusten valtakunnan ovi.
Mene nyt hautaasi, vanha Perttilä, mene veljenmurhaajan kuningas Juhanan ja aatelisten tuhoojan kuningas Kaarlen luo, ja kätke heidän uljaat aikeensa samojen matojen sekaan, jotka jo ovat suuhunsa syöneet prinssi Kustaan ja Kaarina Maununtyttären! Ja vanhus tarttui ulos tulevaa Meriä kiihkeästi käteen ja virkkoi: Tule, nyt ei meillä enää ole mitään toimitettavaa tässä maailmassa!
Nämät muistot eivät sopineet yhteen hänen nykyisen maailmankatsomuksensa kanssa, ja olivat sentähden kokonaan poispyyhityt hänen muistostaan, taikka oikeammin, olivat koskemattomina jossakin muistojen lokerossa, mutta suljettuina, umpeen kitattuina, aivan kuin mehiläiset kittaavat umpeen matojen pesiä, jotka uhkaavat hävittää koko heidän työnsä, ja siten sulkevat kaiken pääsön luoksensa.