United States or Cayman Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
AHAB. Se sano kohta, kautta henkesi! MIKA. Keskellä riehunata taistelun Kun palvelijas oli, huomasi Hän pakenevan miehen johdattavan Erästä toista miestä. Hän sen toi Mun luokseni ja lausui ankarasti: Tää karkulainen kätke tarkasti Ja vartijoitse, ettei pois hän pääse; Vaan jos hän pääsevi, niin vaaditaan Sun sielus silloin hänen sielustaan. Mä kätkin miehen.
Mene nyt hautaasi, vanha Perttilä, mene veljenmurhaajan kuningas Juhanan ja aatelisten tuhoojan kuningas Kaarlen luo, ja kätke heidän uljaat aikeensa samojen matojen sekaan, jotka jo ovat suuhunsa syöneet prinssi Kustaan ja Kaarina Maununtyttären! Ja vanhus tarttui ulos tulevaa Meriä kiihkeästi käteen ja virkkoi: Tule, nyt ei meillä enää ole mitään toimitettavaa tässä maailmassa!
Mutta lapsiamme et saa kasvattaa; niitä en voi uskoa sinulle . Oh, että minun täytyy sanoa tätä hänelle jota niin palavasti olen rakastanut ja jota minä vieläkin ! No, olkoon se mennyttä! Tästälähin ei enää ole kysymystä onnesta; nyt on vain katsottava, miten saadaan säilytetyksi jäännökset, pätkät, ulkomuoto Näin myöhään. Jokohan tuo kauhein kauheimmista ! Joko hän ? Kätke itsesi, Nora!
Tahdotko vieläkin etsiä hänen kuolemaansa ja omaasi? Tristan, sääli kuningatarta ja jätä hänet rauhaan!" "Ystävä", sanoi Tristan, "tee minulle yksi palvelus: kätke minut linnaasi, lähetä hänelle tervehdykseni ja järjestä niin, että saan nähdä hänet yhden ainoan kerran."
Nyt olet sinä minulle vihoissasi, mutta vielä sinä kerran minulle anteeksi annat, vielä sinä minua viimmein rakastatkin. Sinä tulet minun omakseni, ja sitten sinä et enää itseäsi kätke, vaan koko maailman pitää tulla näkemään meidän onnemme, meidän rakkautemme. Minä ympäröin sinut kaikella mahdollisella loistolla ja elämän nautinnoilla ja " "Avatkaa ovi!" keskeytti Gudula häntä käskevästi. "En!
Soitten poikki rämpivät, upottavia teitä astuvat, tähti lakissa, raskas asetaakka selässä. Tuskin on sotataidon neuvoja kylään saapunut, kun kaikki kansa rientää ulos. Eivät nyt pakene korpiin, eivät nyt piile metsäpirtteihin, eivät kätke aarteitaan turpeen alle.
Pääseikasta nyt sull' on selvä tieto; mut kun tään Pyhä Kirkko anteeks antaa, sanaani vastaan sotivan mi näyttää, sun viel' on hetki pöydäss' istuttava; näät ruoka ankara, min saanut olet, apua vielä sulaaksensa vaatii. Aukaise sielus siis mun puheelleni ja hyvin kätke se; ei tiedoks riitä tajuta vain, myös täytyy panna talteen.
KULLERVO. Takaisin en käänny. KIMMO. Isäs huoneesta et vielä kaukana ole. KULLERVO. Ei takaisin, vaan suorasti Untolaan. Mene sinä ja kuollees maahan kätke, mutta jos et sitä mieli tehdä, niin maatkoot niinkuin kaaduit. KIMMO. Sinä sikiö villisuden! Minä menen, mutta hitaasti kuin kuolemaan. KULLERVO. Nyt Unnon luoksi; hän kaiken tämän syy ja alku. Nyyrikki, käy eteenpäin ja osoita tie.
Ma käännyin Mestariini, tiedon mereen, ja kysyin: »Mitä tuo on? Miksi vastaa tuo liekki kaukaa? Ken ne iski ilmi?» Hän mulle: »Tuoltapuolen aallon tumman jo nähdä voit sa, mikä vartoo täällä, jos sumu suon ei sulta kätke sitä.» Ei jousenjänne nuolta ammu, joka niin vinhaan kiitäis halki ilman koskaan, kuin täällä näin ma purren puikovaksi
Hanna! Hanna! sen miehen nimi, jonka verta käteni vuodatti, sen miehen nimi oli Lind. Lind! Ja luultavasti Emman veli, Emman, jota minä ... rakastan... Nyt tiedät minun elämäni, Hanna. Sinä rakastat Emmaa! sanoi Hanna ja kasvonsa vetäytyivät lumen vaaloseksi. Minä olen sen nyt sanonut, kätke ystävä sydämmeesi tunnustukseni, rakas Hannani! Se on kätkössä, syvemmässä kuins luulet.