United States or Aruba ? Vote for the TOP Country of the Week !


Niin oli, puuttui Jonathan innokkaasti puheeseen, että presidentistä piti tulla Ruotsin kuningas, mutta sitten hän oli vannonut hankkivansa eräälle vanhalle sotamiehen leskelle eläkkeen, ja kun hän kieltäytyi sitä tekemästä; kadotti hän sormuksen ja niin hänestä tuli sokea ja sitten tuli hänestä hassu. Kuulkaapa vain, sanoi isoäiti välskärille, kuulkaapa vain noiden pikkupatain korvia!

"Nuorin poikani, Matti, hakee waikka maan=raosta käsiinsä kaikenlaisia kirjoja; hän jouto=aikoinansa lukee niitä minulle huwiksi, minä kun olen sokea, enkä sentähden woi itse lukea. Hän on paljon niidenkin lukemisella minua huwittanut, mutta kaikkein enimmän hän on lohduttanut murheellista sieluani Jumalan sanalla.

Arvotonta on se rakkaus, joka arvelematta saattaa asettaa sen, johon se kohdistuu, ylenkatseelle alttiiksi. Arvoton on se mies, joka julkeaa ottaa koko onnensa vastaan naiselta, jonka sokea hellyys Ja onko tämä täyttä totta, herra majuri? v.

Ratkaisevan päivän aattoiltana kutsutti hän luokseen poikansa Bernhardin, jota hän Liettuassa tapahtuneen yhteentörmäyksen jälkeen oli kohdellut vanhaa talonpoikaiskuningasta muistuttavalla tylyydellä. Sokea usko onnensa tähden laskemiseen oli vallannut kokonaan hänen mielensä. Kun Bernhard Bertelsköld lähestyi isäänsä kenraalia, oli tämä vaipunut pientä medaljonkikuvaa katselemaan.

"En, hywät ihmiset, minä ole mikään ostaja; tunnettehan te minun tilani", sanoi waimo surullisesti. "Ostakaa kuitenkin! Meillä on sokea poika ja muitakin lapsia elätettäwinä, jotka nälissään huutawat leipää.

»Oletteko varma, että ette ole itse ollut sokeakysyi hän. Muuta hän ei sanonutkaan, mutta siinäkin oli kylliksi. Sillä minä käsitin, vaikka se tuntuikin aivan mahdottomalta ja uskomattomalta, että tuo kultaisen aikakauden loistava tytär ei lahjoittanut minulle ainoastaan sääliänsä, vaan rakkautensakin.

Ne miehethän voivat saada sellaisia päähänpistoja... Oliko hän, Alette, ollut ihan sokea? Jakob oli aina niin synkkä ja kiivas, kun hän tuli kotiin matkoiltansa... Hänet valtasi silmänräpäykseksi hurja tuska; ja hän haeskeli lähimmästä ympäristöstään ja kauempaa tuota mahdollista rakkaudenesinettä.

Tässä sokea keskeytti puheensa, ikään kuin kauhistuen tuota sairaalloista, houreen-tapaista mielikuvitusta, ja oli hetken aikaa ääneti, mutta laski sitten sormensa ristiin, ojensi verkalleen ulos-päin käsi-vartensa ja parahti kamalaan läpitunkevaan huutoon, joka ilmaisi hirveintä epätoivoa.

CRESSIDA. Halunnutko, prinssi? Suokoon jumalat! Oi, prinssi! TROILUS. Mitä tulisi heidän suoda? Mistä tuo ihana keskeytys? Mitä epäiltävää mutaa rakas armaani lempemme lähteessä havaitsee? CRESSIDA. Enemmän mutaa kuin vettä, jos ei pelkoni ole sokea. TROILUS. Pelko tekee enkeleistä perkeleitä; se ei koskaan näe oikein.

Hän vastasi usein lyhyesti ja huolimattomasti sulhasellensa, kun tämä välistä tahtoi hänenkin mieltänsä kysyä, laitettuaan pieniä kauniita paperi-kapineita ja leikkauksia, joittenka valmistamiseen hänellä oli oikein taiteellista taipumusta. Sokea oli keskustelun aikoina aina aivan ääneti, ja harvoin ainoakaan värähdys hänen kuvapatsaan-tapaisissa kasvoissansa ilmaisi mitään sisällistä liikutusta.