United States or Argentina ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mikä on tehty, se on tehty. Julle on uusi sulhosi miehesi nimi. Toivoni on kuitenkin joka tapauksessa täytetty, tahtoni tyydytetty. Minulla on syytä iloon." Muusta ei äiti tyttärineen pakinoinut kotimatkallaan. Pitkät, kiiruiset askeleet jouduttivat matkaa, ja tuokion kuluttua olivat he kotinsa kynnyksellä. Klaara sulkeutui porstuan perällä olevaan kamariinsa.
Koti meidän se kauniiksi laitettais, Talo taidetta huokuis vain Ja aivan sä sait minut suunniltaan Elontyötäni ennustain. Minä maani ja kansani laulaisin, Tämä kansa mun ymmärtäis Ja kerta kun sitten mä kuolisin pois, Mun työni ja maineeni jäis. Sinä kunnian kukkuran kantaisit, Jos sulhosi suureks sais Voi, kultani kallein, ainoisin, Jos vain sinut saavuttais!
Vavahtain tyttö heräsi suruisist' unelmista, kuin aavistus ois häirinnyt sydämen kaipaamista. Ei viipynyt hän, katseen loi pikaisen kentällen ja läksi hiljaa, hiipi pois, hämyhyn kadoten. Kuluvi hetki, toinenkin, jo yö on ehtimässä, hopeina pilvet hohtavat, mut maa on hämärässä. "Hän viipyy vielä; turha on, oi tytär, tuskasi, jo ennen päivän koittoa on täällä sulhosi."
VALLESMANNI. Kaikkiinpa asioihin pyytääkin akkaväki sekaantua! Mitä on muuten rikkaan Voipalan tyttärellä täällä tekemistä? ELLI. Taavi on sulhoni, herra vallesmanni. VALLESMANNI. Hää? Mitenkä? Sulhosi! Hullutuksia! Teet viisaimmin heti lähtemällä kotiasi! Tämä nuori puukkojunkkari taasen lähtee kruunun koppiloihin, joissa ei sallita häitä viettää!
Istui neiti lepetissä, Sekä istui, että itki, Sormiansa murtelevi, Katkovi kätösiänsä, Katsoi ylös taivahalle, Katsoi alas maarajoille; Taivahalla päivä paistoi, Veno matkoi maarajoilla. "Se on siskoni venonen; Tule sisko ottamahan!" Sisko noin sanoiksi virkki: "Enkä ota, enkä taia, Sulhosi jäleltä souti; Sulhon venot vetrehemmät, Sulhon airot armahammat, Sulhon soutimet somemmat."
Kun tulet apen kotihin, Ainoan anopin luoksi; Itseäsi ruoskitahan Omallasi ruoskallasi, Heposesi hirtetähän Kokkahan, kujan lakehen, Omillasi ohjillasi, Omilla ohjasvarsillasi. Mitä itket neito? Itketkö sie leivätyyttä, Leivätyyttä, lehmätyyttä, Vaiko sulhosi soreutta, Vai emosi armautta? Siskoseni, ainoseni, Kanavarsi kaunoseni!
"Elä itke neiti nuori, Tuolta sulhosi tulovi, Alta rannan airot souti, Päältä rannan pää näkyvi, Tuo sulle sinisen silkin, Sekä uuet ummiskengät." Katrin kosijat.
Maiju. Hihihi, niinhän nuo sanovat. Mitä neiti siitä ? Lyyli. Sulhosi on tuo naapurin talon renki Kalle, jonka ääni aina kuuluu tänne, kun hän tuolla kyntäessään laulaa niin iloisia lauluja. Eikö se ole hän? Maiju. Sehän se on, tuo velikulta, jonka kanssa olen meinannut Lyyli. Hyvä! No, kerroppas nyt minulle, mitä Kalle sanoi, kun hän sinua kosi? Maiju. Mi mitä hän sanoi, kun hän !? Lyyli. Niin.
Mutta, jättäkäämme leikkipuhe; etkö koskaan ole suoraan puhunut sulhosi kanssa niistä asioista, joissa sinä tahtoisit tuntea hänen mielipiteensä?" "Olen monta kertaa", vastasi Emilia, "varsinkin kihloihin jouduttuamme, ja aina olen hänessä ollut huomaavinani semmoisia mielipiteitä, joita olen toivonutkin; mutta voi! Ihminen uskoo aina halusta, sen mitä hän toivoo.
"Saat, minä kutsun sekä sinun että sulhosi", vastasi Luoto leikillisesti hymyillen. "Siinä oli jo liikaakin", arveli Selma; "mutta laulajien tähden pääsköön Antti mukaan." "Selma, mitäpä tässä kuulen", sanoi Väinö; "ethän näy ollenkaan mielelläsi ottavan rakasta Antti Varhea mukaasi, vaikka hän on saanut nimikirkkoherran arvon ja on määrätty vakinaiseksi kappalaiseksi.