United States or Liberia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Taas uskoa riemuhun, keväimeen ja lippuhun pilvien linnan ja uskoa lempehen puhtaaseen taas kahden puhtahan rinnan, taas uskoa itsensä rikkahaks ja maailman suureks ja avaraks voi, kuinka se sentään on ihanaa, kun sen nuorena uskoa saa!
Ei kirjain kimpussa, vaan kautta teon myös oli suureks tullut Napoleon. Ken tiedetähän vaaraan valmihiksi, on tapa tehdä hänet kenraaliksi, ja vielä kuoltuansa runoilijan hän lauluissa saa taatun arvosijan. Tie maineeseen on sama tänäänkin kuin oli ennen aikaan Caesarin. Ja jotain taitaa kuolema ja piina kai aikaansaada koulun Catilina!
Päiv' alkaa, päivä päähän käy monesta jälkeä ei näy, mi meilt' on mennyt suotta. Ah, mulle jätti muistelon tää viides heinäkuun, siit' on seitsemäntoista vuotta; se Dunckerin vei kuolohon. Tääll' oli kansa tämän maan, viel' on se; suureks surussaan se kasvoi, kaikki kesti; se kantaa kuormat kohtalon, vait uhraa, uhmaa, kuolohon käy raudan-rauhaisesti; se kansa Suomen kansa on.
Jouko lyö ja isä loihtii: Annan sulle suuret lahjat, kaikki taiat, tiedot neuvon, salaiset sanani annan, edessä ison Jumalan, pyhän vuoren viertehellä, tullos suureks tietäjäksi, mahtajaksi mainioksi. Valan vettä, viisautta päästä velhon voimallisen, kallosesta kuulun noidan, tullos vielä viisahammaks, kasvaosi kovemmaksi, ettei pystyis papin loihtu, taiat Kiesuksen tehoisi.
Sun tähtes vaan me käymme riemahdellen, kuin aalto kosken kuohuun hyppiellen, ja katoamme tuimaan taisteloon. Mut sinä, Suomenmaamme, tulet rikkaaks ja suureks, mahtavaks ja mainehikkaaks. Jumala synnyinmaata siunatkoon! Kansalaislaulu. Olet maamme armahin Suomenmaa, ihanuuksien ihmemaa! Joka niemeen, notkohon, saarelmaan kodin tahtoisin nostattaa.
Yks vaan on neuvo nuorilla, kun aik' on ahdas, matala: Se laajenna! Ja yks on Ida Aalberg vaan, mi monta rintaa laajentaa ja suureks saa. Ja siksi suusta monien nyt kuule kiitos yhteinen, tää toivo sataintuhanten: Hän kauvan eläköön! Yli Suomen purjehti pilvet, lumi verhosi joka puun. Yö selkes. Ja yhdeksästoista se yö oli helmikuun.
... vaan uskoo sen, niin suureks' iloks' Suomellen, ja meren, metsäin hoivahan ja vuorten myöskin jyrkkien ja korven kulkemattoman, näin käydäksensä siunaten vain oikeuttaan, armoaan nyt kaikkein kesken jakamaan.
Vaan vilja väärin käytetään, Siit' tehdään kansan hauta: Kun viinaksi se keitetään, Niin ei se ketään auta. Kun nälkä näppii, lainaamaan Vain mennään laina-aittaan, Köyhäinkin osa raastetaan Taas viikko elää taitaan; Sen selvät suureks ihmeeksi Niin monta kertaa näki, Ett' itsensä myy orjaksi Ehdollaan juoppoväki.
Kaupungissapa taas väki Troian vyöttihe taistoon, ei niin taaja, mut intoa täys toki kiistahan tuimaan, puoltaa lapsia, puolisojaan kova kosk' oli pakko. Portti jo suureks aukaistiin, ulos ryntäsi kansa vaunuin, jalkaisin; kävi ankara ryske ja pauhu.
Pane se sydämmellesi, ja hyvästi jää!" Glamis sa olet, Cawdor myös, ja onnen Luvatun saat. Mut luontoas ma pelkään: Siin' ihmistunnon maitoa on liiaks, Ett' oikotien se löytäis. Suureks mielit, Himoa sull' on kunniaan, mut pahuus, Sen kätyri, sulta puuttuu. Hartain halus On hurskaan halua; et pettää tahtois, Vaan vääryydellä voittaa.