United States or Republic of the Congo ? Vote for the TOP Country of the Week !
Väinö oli todellakin kaupunkiin tultuaan jollakin tavalla muuttunut, sen kaikki toveritkin huomasivat. Lahjakkaana, iloisena ja kaikkien suosittuna oli hän aina ollut ensimmäisenä kaikissa kouluhommissa. Juhlakonventeissa ja muissa tilaisuuksissa oli hän aina ollut ohjelmain, kuvaelmain y. m. toimeenpanijana, ja sanomalehteen hän sekä piirusti että kirjoitti.
Metsissä ja merten päällä Mies on pontensa pitävä. JOUKOLAINEN VANHUS. Tuo oli taidolla sanottu. Haastat kuin isien suusta. TAINA. Lausuhan sanasi, Väinö, Voitko puoltasi pidellä?
Kentiesi perintövaino Rauhan rosvosi sinulta. KULLERVO. Rauha ei minun iloni. Sukuni perintö: vaino Siinä mun vereni herkku.
Pois, pois karvaus, Vältä, veikko, huolet! Pois, pois valitus, Taita tuskan nuolet! Rakkaus on tuskan alla rinnassamme täällä Aina niinkuin päivänpaiste syksyisellä säällä. Pois, pois vihainen Väliltämme vaino! Pois, pois salainen Kateuskin kaino! Ilon aamu autuas on nytkin alkavainen, Riemun päivä ruskottaapi kaunis, koittavainen. Pois, pois turmelus, Hyvä hyvin käytä!
"Eno!" huudahti Selma ja löi kätensä yhteen, "pitääkö ylioppilaitten syömän päivällistä ihan yksin enon ja Antin kanssa? Oh, sehän on kovin pahasti heitä kohtaan." "Niinkö luulet, mutta rauhoitu, kyllä minä heitä paitsikin saan kokoon pari, kolmekymmentä herraa." Väinö ei saattanut pidättää uutta naurua nähdessänsä Selman silmiä.
Neljäntoista päivän kuluttua alkoi kaksi kertaa tulipalo keisarillisessa palatsissa, vieläpä hallitsijan omassa makuuhuoneessa. Siitä epäiltiin, ehkäpä syyttä, kristityitä, ja silloin alkoi varsinainen vaino, joka pian levisi melkein kaikkiin Rooman maakuntiin, vaikka se pahimmin raivosi itämailla.
Viisas keino! tunnustatte. SORMO. Keinon tutkimme teossa Onko oiva. NUORI JOUKO. Lähtekämme! PURMO. Käynpä kuin lumessa riekko Vastamaata, laapustellen. Tääll' en luota onnehemme, Vasta tunturin takana. NUORI JOUKO. Täm' yritys täällä sitten SORMO. Sitten sinne! Viivy, Jouko! Sinä rosvosit minulta Väinö nyt sinulta ryösti! Jouko vetää miekkansa, aikoen työntää sen Sinikan rintaan.
Hilpeys syntyi kaikkien mieliin ja iloinen keskustelu alkoi, samalla kuin ruokavatien kukkura rupesi painumaan laitojen sisään ja rieska- ja leipäröykkiötkin alenivat. Syömästä päästyä emäntä otti puujalkaisen kynttilän käteensä ja kehoitti Teppoa ja Väinöä lähtemään kamariin. Kamariin tuli isäntäkin, mistä Teppo ja Väinö huomasivat, että vanhukset halusivat heidän kanssaan jotakin puhella.
Väinö ja täti astuivat hiljallensa perässä, ja kun ei Arvo palannut takaisin, ehdoitti Väinö, että menisivät sisälle temppeliin. Ovet olivat auki, mutta kirkko typityhjä.
Vanhat Mexikolaiset, kuten valistuneemmat pakanakansat yleensä olivat, niin sanoaksemme, tässä suhteessa hieman häveliäämmät ja johdonmukaisemmat, eroittaen tarkasti semmoisia käsitteitä kuin esim. rakkaus ja vaino ja näiden asianomaiset jumalat toisistaan.