United States or Switzerland ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ken teist' ei vapise, kun minuun katsoo? Kumarrus nöyrä valtiaalle, taikka Vaviskaa valtaheittoa, te luopiot! Haa! maire konna, älä käänny pois! GLOSTER. Miks silmissäni väikyt, noita ryytty? MARGAREETA. Ma sulle kertaan kaikki pillatyösi: Sen totta teenkin, ennen kuin sun päästän. GLOSTER. Maanpakoon surman uhall' olet pantu.
Ma julki lausun Uhalla ikäs, voimas, arvos, mainees, Voittoisan miekkas, upi-uuden onnes Ja miehenmieles uhall' olet konna, Jumalas, isäs, veljes pettäjä, Tuon jalon prinssin hengen vainolainen Ja viimeisestä kiireen huipust' alkain Tomuhun asti jalkopohjais alla Myrkkyinen konnanruoka; sen jos kiellät, Tää käs', tää miekka, parhaat voiman' alttiit Todistamaan on sydänverilläsi Sanasi valheeks.
Kuin vuori vahva toivoss' aamen sanon. Tuo peitsi Norfolkin vie herttualle. AIRUT. Nyt Henrik Hereford, Lancaster ja Derby Jumalan, kuninkaan ja itsens' eessä Täss' seisovi, ja uhall', että itse On petturi ja konna, toteen näyttää, Ett' Thomas Mowbray, herttua Norfolkin, Jumalan, kuninkaan ja hänet petti, Ja vaatii häntä siitä miekkasille.
Mut tää kun katosi ja tuuma petti, Niin kaiken hävyn kadotti ja järjen, Ja, uhall' ihmisten ja jumalain, Nyt aikeens' antoi ilmi, valitellen, Ett' ilkihankettaan ei täyttää saanut. Näin epätoivoon kuoli. CYMBELINE. Ja te, naiset, Kuulitte kaikki? 1 HOVINAINEN. Kaikki, kuningas.
Josp' ois tuo peto nähnyt liljakättes Lipovan luutulla, kuin haavanlehden Ja sulkkukielienkin suutelevan Ihaillen niitä, eipä hengen uhall' Ois rohjennut hän niihin koskea; Tai sulokieles taivaallisen soinnun Jos oisi kuullut hän, niin veitsen oisi Kädestään päästänyt ja nukahtanut Kuin Orpheuksen lauluun Kerberus. Pois tule, isäs sokeaksi tee: Näköä moist' ei isänsilmä kestä.
On tuolle kuollehelle kyynelvelka Isompi mulla, kuin nyt maksaa saatan. Mut tulee sekin aika, tulee, Cassius! Pois siis, ja Thassoon ruumis laittakaa Leirissä ei saa peijaisia viettää, Se meitä lannistais. Lucilius, tule, Ja sinä, nuori Cato! Taisteluun nyt' Flavius ja Labeo, liikkehelle joukot! On kolme kello; päivää vielä on; Nyt onnen uhall' uuteen taistohon! Neljäs kohtaus.
AIRUT. Täss' seisoo Thomas Mowbray, herttua Norfolk, Ja uhall', ett' on petturi ja konna. Nyt puolustaikse, toteen näyttäin että Tuo Henrik Hereford, Lancaster ja Derby Jumalan, kuninkaan ja hänet petti, Vapaasta halusta ja rohkein mielin Vain vartoo merkkiä, ett' alkaa saa. MARSALKKA. Soi, torvi! Taistelijat valmistukoot! Sauvan heittää väliin kuningas.
SICINIUS. Kosk' on hän tavan takaa, mink' on voinut, Vihasta kansaan, siltä kaikin keinoin Kokenut vallan riistää, ja nyt vihdoin On väkinäistä tehnyt, eikä yksin Oikeuden istunnossa, ei, vaan suoraan Sen valvojille: siis nyt kansan nimessä Ja valtamme nojalla me, tribuunit, Kaupungist' oiti hänet karkoitamme, Sill' uhall' että, jos hän koskaan astuu Jalkansa Rooman portista, hän syöstään Tarpeijin töyrält' alas.
NATHAN. Miten? Etkö tiedä siis, kuin paljon armostasi häntä kohtaan on mulle hänen kauttaan riittänyt? Hän uhall' elämänsä, uunna saadun, pelasti liekeistä mun tyttäreni. SALADIN. Hän? Niinkö? Ah, hän siltä näyttikin. Niin totta vie ois veljenikin tehnyt, jot' aivan tämä muistuttaa! Tuo tänne, jos tääll' on vielä hän!
CORNWALLIN HERTTUA. Kuninkaan mihin laitoit? GLOSTER. Doveriin. REGAN. Miks Doverihin? Henkes uhall' eikö CORNWALLIN HERTTUA. Miks Doveriin? Siit' ensin selvän tehköön. GLOSTER. Saan paaluun köytettynä hämyyn kestää. REGAN. Miks Doveriin? GLOSTER. Siks ett'en tahtois nähdä Kuin julmat kyntes vanhus-raukan päästä Repisi silmät pois, tai tyly siskos Voidellun lihaan torahampaans' iskis.