United States or Equatorial Guinea ? Vote for the TOP Country of the Week !


Ja, totta vie, jos teist' ei seuraa oisi, Minäkin makuull' oisin aikaa ollut. PARIS. Ei aika huolla, kun on huolten aika. Hyv' yötä, rouva; tervehtikää neittä. KREIVINNA CAPULET. Aamulla varhain tutkin tytön mielen; Nyt häkkiins' sulkeutuu hän huolineen. CAPULET. Julian rakkauden, kreivi Paris, Ma taata rohkenen; hän kaikess', arvaan, Mua tottelee; niin, siit' ei epäilystä.

Mutta pannaanpas tupakaks!" kuullessani hessiläiseen pukuun puetun tytön itsekseen mutisevan: "voi minun päiviäni!" nähdessäni vanhan mummon Odenwaldista niin hellästi kulettavan rukkiaan, niinkuin se olisi ollut vastasyntynyt lapsi, silloin tunsin elävästi mitä Freiligrath laulaa nähdessään laivaan-astuvia siirtolaisia: Silmääni teist' en kääntää voi, Kun kotimaasta lähdette.

Mieltä särkee, Kun näin mun täytyy vasten naisen tapaa Puheita pitää. Kerrassaan siis kuulkaa: Ma sydämmeni tunnen, ja niin totta Kuin tunnen sen, niin sanon: teist' en huoli. Niin olen armoton, ett' inhon teitä, Sen tunnustan; se tulis teidän nähdä, Niin säästyis multa tämä omakiitos.

Teist' ei enää Sydämmen suojaksi! Näin, hupsut raukat, Uskomme väärää opettajaa. Vaikka Petettyyn tuimastikin petos koskee, Niin suuremmat on petturilla tuskat. Ja sinä, Posthumus, jok' opetit Mua tylyks isälleni, kuninkaalle, Ja vertaisteni prinssein kosinnat Näin sait mun hylkimään, sa huomaat vasta, Ett' ei se ollut tavallinen teko, Vaan harvinainen aivan.

DEMETRIUS. Miks soivat linnassa nyt torvet noin? CHIRON. Kai ilost', ett' on keisarilla poika. DEMETRIUS. Vait, kuka tuossa? HOITAJA. Huoment', arvon herrat! Ken teist' on nähnyt Aaronin, sen maurin? AARON. Maurin tai kauriin, se on yhtä kaikki; Täss' Aaron on; mit' Aaronista tahdot? HOITAJA. Oi, rakas Aaron, hukass' olemme! Nyt auta, tai sun ikipiina perii! AARON. Haa!

Ja varmaa on, ett' teitä kaikkia hän rakasti ja samoin rakasti: kaht' eihän sortanut hän yhden vuoksi. No hyvä! Kukin hänen rakkauttaan, niin tasapuolista, siis tavoitelkoon! Teist' itsekukin kilpaa todistakoon ett' oikean on kiven ja sen voiman hän sormukseensa saanut! Voimaa sitä tukekoon mielen lempeys, sydänsopu, työt hyvät, syvin alttius Jumalalle!

Veriset kätenne nyt tuokaa kaikki Sun kättäs, Marcus Brutus, puistan ensin; Sun kätees sitten, Cajus Cassius, tartun; Ja, Decius Brutus, sun; ja sun, Metellus; Sun, Cinna; uljas Casca, sun; ja viimeks En viimeks ystävänä sun, Trebonius. Ah, jalot herrat! Mitä sanoisinkaan Nimeni teist' on nyt niin halpa, että Kahdesta häijyst' olen jompikumpi: Joko imartelija tai pelkuri.

Teist' ei lie kaunis Luhtavaaran rinne, Kun louhinen se on ja kallioinen; Vaan mieleni mun aina hehkuu sinne, Kun sielt' on mulla paimenmuisto moinen: Siell' ennen istuin kanssa paimen-immen, Siit' asti muistan sieltä kukat lemmen; Ja missä kasvaa lemmenkukka, siellä On elinvoimaa, suloutta vielä. YKSIN

Valitse urhotyöhös parhaat miehet! MARCIUS. No, halukkaimmat siis. Mua yksin! Miekaksiko minut teette? Jos vilpitönt' on tää, ken teist' ei neljää Vastaisi volskilaista? Yhtä lujan, Kuin Tullon kilpi, häntä vastaan nostais Jokainen teistä. Kiitän teitä kaikin, Mut parhaat mun teist' erotella täytyy; Muut toisess' ottelussa työtään tehkööt, Kun tarve käskee. Etehenpäin, mars!

Jok' ainoa kunpa jo teist' ois kuollut akhaijien laivain luo, vaan säästynyt Hektor! Voi mua kurjaa, uljaimmat pojat jolleka kasvoi 255 Troian maill' avarill', eik' ainoakaan elä heistä, ei jalo Mestor, Troilos ei, hepourhojen ylpeys, Hektor ei, joka kuin jumal' ylhä ol' urhojen kesken, kuin ei ihmissyntyä ois, vaan juurt' ikivaltain!