United States or Saint Barthélemy ? Vote for the TOP Country of the Week !
HANNA. He miekasteli, viimein kaatui hän, Mi huohottaen makaa tuossa nyt; Sielt' lähetti hän petollisen luodin Ja sama ampuma sun herätti. TYKO. Se nukuttavi mun. Nyt lepoon käyn. ELMA. Niin, lepoon, lepoon käymme molemmat; Täss' ompi meillä sammalhieno sija. TYKO. Ei vielä, tyttö, ensin sepel päähän! Nyt seisot morsianna, ja nyt »luonto, Käy vihkimään».
Sielt' ilo kanna, Kuin mesi tuo, Muille sit' anna, Itsekin juo. Tuo ilo sieltä Murheellisiin, Luo kevätmieltä Maan asujiin! Niin joka rinta Lempeä soi, Maa ihaninta Kukkia voi. Kansan säveleesen. Pois nyt Suomen taivahalta Mustat pilven saihot! Suomen kansan vainioilla Lainehtii jo laihot. Valistuksen vahva touko Hengen viljaa tuottaa, Voithan, Suomi, nousevahan Nuorisohon luottaa.
Ei avuksi Taatollensa sielt' ylene Poika; sammuva on toivo, Into, uskallus, yritys, Kosto, kuin vetehen soihtu, Voimatonna vaan sihisten Hiutuessaan. Niin iloiten uskoi Unto. KULLERVO. Unto aikaisin iloitsi. Sammuiko merehen päivä, Kun se aallon alle vaipui, Vaikka siitä yö iloitsi? Yö surutta nukkui päivä Heräsi, yleni, loisti, Yön vallan kukisti tyyten.
Mut en toki huolissain Itke enkä huokaa. Lohdutus on tiedossain: Pullo tänne tuokaa! Kyllä sitä soimaamaan Vaivaa moni suuta; Minä sitä kiitän vaan, Enkä taida muuta. Pullon suusta voiteen saan, Jot' ei tuhmat siedä: Mailma muuttaa muotoaan, Huolista en tiedä. Kohta sielt' on vuotanut Eloon kirkastusta, Valkoiseksi muuttunut Murheenikin musta. Taneli Luukkonen.
Paranna juuri, Etten sielt' ime kipuja Sinun ja minun tuhoksi. Et ole kiihkohullu härkä, Mies olet ajatteleva. Miksi vastahan sotisit Onnea, jota rakennat? Ei ole kunnia kumota Sampoa satahyväistä, Jonka rakkaus rakensi.
Sielt' en päässyt päivilleni, Vaikka tarjosin tuhatta, Sen hyviä, tuon paraita, Ennenkuin lupasin Aino! Purskahtaa itkuun. Se särkee sisuksiani. AINO. Aavistan pahan sanoman. Ennenkuin TAINA. lupasit lahjan. NUORI JOUKO. Lupasin emoni lapsen. Lupasit emosi lapsen! NUORI JOUKO. Väinämöiselle varaksi, Oman pääni päästimeksi Annoin Aino siskoseni Sit' itken Sitäkö tyrskit!
Katselmukseen Nyt menkää, herrat; sieltä Berkley-linnaan Heti tulkaa. Plashyynkin mun pitäis mennä, Mut aika sit' ei salli. Kaikk' on nurin, Ja koko maailma on hullun kurin. BUSHY. Irlantiin myötätuuli viestit vie, Mut mitään sielt' ei tuo se. Koota voima, Jok' oisi vihollisen vertainen, On meidän mahdotonta.
On peltoni meri, sielt' leipäni saan, Siell' eloni pursi se keinuvi vaan. Jos purteni hukkuu Ja aalloille nukkuu, Niin pääsen mä taivahan satamaan. Hän oli pieni miehen alku, nelivuotias vain, mutta mies hän oli mielestään, pieni ja reipas. Tuttemuj oli hänen nimensä. Se nyt oli liikanimi vain; isä ja äiti kai tiesivät enemmän; semmoisilla miehillä on monta nimeä.
ja hänen pienuuttansa ilmi tuomaan paperi pieni mahduttaa saa paljon, niin ett' on teksti lyhennetty tarpeen, ja ilmi ilkityöt se tuopi veljen ja sedän, jotka vetäneet on lokaan kaks kruunua ja suvun kunniakkaan, ja Portugalin kuningas ja Norjan sielt' ilmi käy, ja Raschian herra, joka Venetsian rahan leimaa väärinkäytti. Oi onnen Unkari, jos salli sortaa et enää itseäs!
Ja ellei loisto tää mua sokaise, pian iki-onnen astuvan sielt' alas säteitä kultaisia myöten näen. PRINSESSA. Jo lakkaa, Tasso! Moneen asiaan on meidän intomielin ryhdyttävä; mut toisia voi kohtuudella vain tai kieltäymyksen' omaksensa voittaa. Niin hyveen, sanotaan, ja rakkauden, jok' on sen sukulainen. Tätä mieti! Sa saatko katseen pelottoman, vapaan jo ympärilles luoda? Yksin olet!