United States or South Georgia and the South Sandwich Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Senaattiin Antonion lähetämme Sanalla, ett'et tänään jaksa hyvin; Oi, myönny siihen, polvillani pyydän! CAESAR. No, sanan vieköön hän, ett'en voi hyvin. Ja oikkus vuoksi kotihin ma jään. Hän sen saattaa tehdä. DECIUS. Oi, terve, Caesar! Huoment', oiva Caesar! Senaattiin tulen sua noutamaan.
DECIUS. Trebonius anoo että joutuessas Lukisit tämän alamaisen pyynnön. ARTEMIDORUS. Mun ensin, Caesar! Caesaria minun Likemmin koskee; lue, suuri Caesar! CAESAR. Mik' itseämme koskee, jääköön viimeks. ARTEMIDORUS.
Niin mailmakin, se ihmisiä täynn' on, He lihaa, verta ovat, aistit heill' on; Mut tiedän heissä yhden vaan, jok' aina Vakaana, järkähtämätönnä seisoo. Ja tuo ett' olen minä, siitä näytän Es'merkin nyt, kun lujasti ma vaadin Maanpakoon Cimberin, ja vaateessani Lujana pysyn myös. CINNA. Oi, Caesar CAESAR. Pois! Olympiako siirtää tahdot? DECIUS. Suuri Caesar, CAESAR. Haa!
CASSIUS. Yht' usein kuin Se tapahtuu, yht' usein meistä kuuluu: "Nuo miehet vapauden maalleen hankki." DECIUS. Nyt matkaan! CASSIUS. Matkaan kaikki; Brutus eellä; Jälessä kaunisteena Rooman parhaat Ja rohkeimmat henget. BRUTUS. Vait! Ken saapuu? Yks Antonion ystäviä.
Jos se ilmi tulee, Ei lähde täältä Cassius eikä Caesar, Sill' itseni ma tapan. BRUTUS. Malta, Cassius; Ei haastele Popilius hankkeistamme: Hän, näetkös, naurahtaa, ja tyyn' on Caesar. CASSIUS. Trebonius tietää aikansa; kas, Brutus, Hän korjaa Antonion tieltä pois. DECIUS. Miss' on Metellus Cimber? Caesarille Hän armokirjans' oiti antakoon. BRUTUS. Hän valmis on; käy luo ja auta häntä.
"Mistä tuo nimi 'gallialaisten hauta' johtuu", kysyi Alboin häneltä. "Täällä", vastasi Cethegus, "roomalainen konsuli Decius vihittyään itsensä kuolemaan isänmaan puolesta voitti gallialaisten suunnattoman ylivoiman. "Maaperä on pyhä ja hyväenteinen Roomalle", päätti hän puheensa katkeralla äänellä, "mutta ynseä kaikenkaltaisille barbaareille." "Milloin tämä tapahtui", kyseli longobardi edelleen.
DECIUS. Niin, jahka kuulet mitä vielä kerron: Senaatti, tiedäs, päättänyt on tänään Suurelle Caesarille kruunun antaa. Jos nyt sa sanot, ett'et tahdo tulla, He voivat mieltä muuttaa. Lisäks syntyis Siit' ivajuttuja, jos joku sanois: "Lykätään istunto siks kunnes muuttuu Caesarin vaimon unet paremmiksi." Jos Caesar piilee, kuiskaillaanpa varmaan: "Kas, Caesar pelkää!"
Tuoss' ota, Cinna, kirje tuo, se kätke Praetorin istuimeen, niin että Brutus Sen yksin löytää; hänen ikkunastaan Sisähän viskaa tuo; tuo vanhan Bruton Kuvahan kiinnitä; ja riennä sitten Pompejon pylvästöön, niin meidät kohtaat. Siell' onko Decius Brutus ja Trebonius? CINNA. On kaikki, pait Metellus Cimber, joka On mennyt sua etsimään. Nyt riennän Ja käytän nämä kirjeet niin kuin käskit.
Sinä hetkenä konsuli Decius, niinkuin hänen isänsä eräässä latinalaissodassa juhlallisesti vihitti itsensä ja vihollisen manalan jumalille, peitätti päänsä ja ajatti hevosensa vihollisen tiheimpään ryhmään, jossa hän kuoli lukemattomista iskuista. Kun täten oli jälleen elpynyt usko jumalain apuun, kiihtyivät roomalaiset uuteen taisteluun, joka päättyi vihollisen täydelliseen tappioon.
DECIUS. Syyn suo mun tietää, suuri Caesar; muuten Minua nauravat, kun tuota kerron. CAESAR. Syy on mun tahtoni: en tahdo tulla; Senaatin muut' ei ole tarvis tietää. Mut mitä sinuun tulee, niin ma sulle, Syyst' että sua rakastan, sen sanon: Calpurnia, tuo mun vaimon', ei mua päästä.