United States or Saint Helena, Ascension, and Tristan da Cunha ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mut heti kun kaikk'-eläyttävä päivä: Tuoll' idän äärill' alkaa koittaren Vuoteelta utu-uutimia nostaa, Valosta kotiin hiipii synkkä poika, Sulkeutuu yksin huoneesensa, salpaa Armaalta päivänvalolt' ikkunansa, Näin luoden itsellensä tekoyön. Kamala mielen-synkkyys hälle koittaa, Jos syyt' ei sen voi hyvät neuvot voittaa. BENVOLIO. Syyn siihen tiedättekö, setä hyvä.
Sinä tarkoitit sisällistä kuolemaa, kun syntinsä ahdistamana, kaikellaisten kärsimysten, nöyryytysten ja pettyneitten toiveitten sortamana jättäytyy raskasmielisyyteen ja alakuloisuuteen, kun uskoa vailla sulkeutuu omaan itseensä ja käypi sydämessään kylmäksi ja itsekkääksi, kun herkiää iloisella luottamuksella lähestymästä armoistuinta.
Ja, totta vie, jos teist' ei seuraa oisi, Minäkin makuull' oisin aikaa ollut. PARIS. Ei aika huolla, kun on huolten aika. Hyv' yötä, rouva; tervehtikää neittä. KREIVINNA CAPULET. Aamulla varhain tutkin tytön mielen; Nyt häkkiins' sulkeutuu hän huolineen. CAPULET. Julian rakkauden, kreivi Paris, Ma taata rohkenen; hän kaikess', arvaan, Mua tottelee; niin, siit' ei epäilystä.
Ottakaa asia tyynesti, niinkuin me, jotka seikat tunnemme, olemme sen ottaneet. Ja nyt menköön kukin rauhassa kotiinsa. Vanhimmat poistuvat, ovi sulkeutuu. Haudan hiljaisuus, kansa seisoo kuin iskun tapaama. Hiljaisuutta yhä jatkuu, ihmiset katsovat neuvottomasti toistensa silmiin. JOKU JOUKOSTA Mitäs tämä oikein oli...? TOINEN Sanoiko se että on...? KOLMAS Miksi he näin tekivät...?
Syy siihen, että näiden iholämsien luku on yksitoista, on yksistään se, että keuhkolaskimon pää on soikea ja sentähden tarpeeksi sulkeutuu kahdella lämsällä, kun sitävastoin muut valtimojen ja laskimojen suut, jotka ovat pyöreät, tätä varten tarvitsevat kolmea lämsää.
Hän on juuri saapunut. Askeleet lähestyvät. Nyt aukeaa ovi äkkiä ja ovelle ilmestyy keskikokoinen, tanakka, leveäharteinen, ankaran näköinen ja hieman kaljupäinen mies. Yhdellä ainoalla silmäyksellä, joka kohtaa monta huolestunutta katsetta, tarkastaa hän seuran huomaten heti jokaisen tutun ja oudon. Sitten menee ensiksi tullut potilas sisään ja ovi sulkeutuu hänen jälkeensä.
Nyt iltaiselle; ja kun se on tehty, Niin valmiiks sulatamme tuumiamme. Toinen kohtaus. Lord Hastingsin talon edustalla. Mylord, mylord! Ken siellä? SANANSAATTAJA. Stanleyn viesti. Mitä on kello? SANANSAATTAJA. Neljä lyönnilleen. HASTINGS. Sun herras eikö saa hän unta öisin? SANANSAATTAJA. Niin, siltä näyttää, päättäin viestistäni. Ensinkin sulkeutuu hän suosioonne. HASTINGS. Ja sitten?
Jo taukoo myrsky, laineet hiljenneena Jo pyrkii lepohon, kun päivä laskeutuu. Jo nukkuu luonto kaikki, nukkuneena Se armosylihin nyt Herran sulkeutuu. Jo vai'ennut on satakielen ääni, Niin hetkiseksi sekin yöllä vaikenee. Vaan varhain aamulla mun ikävääni Se laulaissansa soittaa pois hajoittelee. Ja ilta tuottaa rauhan sureville, Ja levon väsyneille se kauniin tarjoaa.
Jo siskot siskoihinsa yhtyy, taatot taas perhepiireihinsä sulkeutuu, ja maammo muistaa monet joulu-aatot, kun kukki itsellekin ilonpuu. Mut kolkot nyt on kodit Suomen. On ilo poissa. Muistuu meillä mieleen ne miehet, jotka väärin vangittiin, ne kodit, joissa jäänyt ovenpieleen on jouluksikin suru synkkä niin, että kynttilät tahdo ei tuikkaa.
Mies, joka itseensä sulkeutuu ja käy yksinäisyydessä luontoa ja ihmishenkeä tutkimaan, hän on tavallisesti aina runollinen henki. Ja että Perander oli sellainen, sen sanoo heti ensimmäinen katsahdus siihen, mitä hän on kirjoittanut. Paljon hän ei ole kirjoittanut, eikä kaunokirjallista ollenkaan, sen sanan varsinaisessa merkityksessä.