United States or Iran ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Ei tytär veneesen pääse; Tämä ranta raisu ranta, Tämä vesi muakas." Juoksin, juoksin joen vartta, Katsoin ylös, katsoin alas, Ylähällä päivä paistoi, Alahalla veno souti. Kenenpä se veno souti? Maammoseni veno souti; "Ota maammo venosehesi!" "Ei tytär veneesen pääse; Tämä ranta raisu ranta, Tämä vesi muakas."
Maammo taisi vastaella, Maammo kirnunmännällänsä: "Mene portto poikemmaksi, Tulen lautta tuonemmaksi! Et ollut ve'en etsossa, Olit sulhasen etsossa, Punapaulan puujelossa, Kautokengän katselossa." Vei hän vettä veikollensa "Ota vettä veikkoseni!" Veikko taisi vastaella, Veikko keihäsvarrellensa: "Mene portto poikemmaksi, Tulen lautta tuonemmaksi!
Tuon koska erämaassa autiossa ma näin, »Mua sääli», hälle huusin, »kuka lienetkin, ihminen tai varjo vainen!» Hän vastas: »Olin ihminen, en ole, mun oli taatto, maammo Mantovasta, isäini luita maa Lombardian painaa. Sub Julio ma synnyin, vaikka myöhään, näin hyvän Augustuksen aikaan Rooman jumalten vääräin vielä vallitessa.
Veljet vierivät maailmaan, satoi taaton jo päähän lunta, maammo vietihin alle maan, mutta puutarha Inkerin kukki kaunis kuin ennenkin, siellä asterit, kurjenmiekat, suorat käytävät, hienot hiekat. Kerran yö oli, ukkos-yö.
Enkä nouse, enkä huoli; Virhu olit virkannalta, Karhu olit karjunnalta, Susi suusi auonnalta." Meni maammo nostamahan: "Nouse poies Anni tyttö, Anni tyttö, aino neiti, Nouse nuorra kuolemasta, Verevänä vieremästä, Kaunisna katoamasta!" Anni saattavi sanoa: "Enp' on nouse, maammo rukka! Enkä nouse, enkä huoli; Virhu olit virkannalta, Karhu olit karjunnalta, Susi suusi auonnalta."
Kuulevi lakean laulun Kuun lapsi kumea-rinta, päänsä painavi poloinen parmahille Maa-emosen; ei tajua taatto häntä, maammo outo ei opasta. PIME
Pään kätki käsihin maammo, lysmyi lynkkäpolvillensa, itki päivän, itki toisen, kolmanna kädet kohotti, katsoi kohti korkeutta kuin suuri, sininen silmä, tutki tahtoa jumalten kuin sydän punan-palava, poljettu viattomasti, synnytelty syyttömästi.
Ois tuohon emo sanonna: "On mulla vähä ituja, Pikkarainen maltahia." Mahoit ennen maammo rukka. Kun emo minua tuuti, Niin se tunti tuskiksensa; Kun emo minua vaali, Niin se vaali vaivoiksensa, Suruksensa suojaeli, Kaihoksensa kasvatteli.
Eipä taatto tullutkana. Neitonen kujertelevi, Vyövaski valittelevi, Sulkkuparran suun e'essä, Kultaparran parmahilla. Näki maammonsa vesillä, Maammon laivan lainehilla: "Tules maammo lunnahille, Oman lapsesi otolle!" "Enmä joua tyttö raukka! Siika kultanen kutevi, Kultaisissa kupluskoissa." Eipä maammo tullutkana.
Emo ennätti kysyä, vaivan nähnyt vaaitella: "Mitä itket, poikueni, nuorna saamani, nureksit, olet huulin hyypynyisin, nenän suulle langennuisen?" Sanoi nuori Joukahainen: "Oi on maammo, kantajani! Jo on syytä syntynynnä, taikoja tapahtununna, syytä kyllin itkeäni, taikoja nureksiani!