United States or Austria ? Vote for the TOP Country of the Week !
En taivasta Mä tahdo, en yötä Gehennan, Enp' enään neitosta syliini suo. Osani vaan olkoon: Tietämisen tuskast pois, Kaik' äänetön tyhjyys olkoon. No, ystävät! Teit' kerranpa viimeisen pyydän, Oi! kuulkaat mitä nyt anelen teilt: Tuonen-tupa tehkäät Poijan tämän asunnoks; Hän kätköhön mullan astuu.
Noin minnä sanoiksi virkki: "Suuri kiitos, kostjumala! Tuota vuotin tuon ikäni, Naon vettä juoakseni." Anni tytti, aino neiti Meni aittahan mäelle, Loihen tuosta kuolemahan, Heittihen katoamahan. Tuli taatto nostamahan: "Nouse poies Anni tyttö, Anni tyttö, aino neiti, Nouse nuorra kuolemasta, Verevänä vieremästä, Kaunisna katoamasta!" Anni saattavi sanoa: "Enp' on nouse, taatto rukka!
Kesän istui, toisen itki, Vuotti miestä mielehistä, Sulhoa sulosanaista, Miestä mielen myötähistä. Vaskimies merestä nousi, Vaski suuna, vaski päänä, Vaski kukkaro käessä, Vaski kihlat kukkarossa. "Tules mulle neiti raukka Vaskimiehen puolisoksi!" "Enp' on tule, enkä huoli, Ei oo suotu, eikä luotu, Eikä koissa kasvateltu Vaskimiehen puolisoksi." Sep' on mies meni merehen.
"Enp' on tule, enkä huoli, Ei oo suotu, eikä luotu, Eikä koissa kasvatettu, Rautamiehen puolisoksi." Sep' on mies meni merehen. Neitonen turulla istui, Turun kosken korvasella, Kirjavaisella kivellä, Kaunihilla kalliolla. Kesän istui, toisen itki, Vuotti miestä mielehistä, Sulhoa sulosanaista, Miestä mielen myötähistä.
Enp' ole konsaan nähnyt, en kuullut, ett' uros yksi yhtenä päivänä noin monet ois teot hirveät tehnyt, kuin nyt akhaijein turmaks on Zeun suosima Hektor, vaikk' ei poika hän lie jumalattaren, ei jumalankaan.
Kankaan ruusu. Näki poika ruususen, Ruusun kankahalla. Ol' niin nuori, kaunoinen, Poika luoksens iloiten Riensi joutumalla. Pikku ruusu punainen, Ruusu kankahalla. Poika virkkoi: Taitan sun, Ruusu kankahalla! Ruusu virkkoi: Pistän sun, Iäksi ett' muistat mun, Enp' oo valtas alla. Ruusu, ruusu punainen, Ruusu kankahalla!
Enkä nouse, enkä huoli; Virhu olit virkannalta, Karhu olit karjunnalta, Susi suusi auonnalta." Meni maammo nostamahan: "Nouse poies Anni tyttö, Anni tyttö, aino neiti, Nouse nuorra kuolemasta, Verevänä vieremästä, Kaunisna katoamasta!" Anni saattavi sanoa: "Enp' on nouse, maammo rukka! Enkä nouse, enkä huoli; Virhu olit virkannalta, Karhu olit karjunnalta, Susi suusi auonnalta."
Ovella nurkukatsehen jo sain ma rillein takaa; olipa kuin oisi kysynyt: vai yöksikään ei rauhaa nyt? Enp' ennallani ollutkaan, ma tulin mielin toisin; »Luin sodasta Suomenmaan ja lisää kuulla soisin, olenhan myös ma Suomen mies, te mulle kerrotte kenties?» Näin lausuin. Silmän ihmeissään hän nosti nuottaan luodun.
Peleun poikaan nyt minä käännyn, vaan mua kuulkaa myös te, akhaijit muut, hyvin tarkatkaa, mitä lausun. Miehilt' Argos-maan monet syytökset sekä moitteet kyllä ma kuulla jo sain; mutt' enp' ole itse mä syypää, sallima kaiken on syynä ja Zeus sekä öinen Erinnys. Nuo kokouksess' ottivat mult' älyn päivänä tuona, 88 jolloin kunnialahjan Akhilleult' itse ma riistin. Vaan mitä tehdä mä voin?
Meni veikko nostamahan: "Nouse poies Anni sikko, Anni sikko, aino neito, Nouse nuorra kuolemasta, Verevänä vieremästä, Kaunisna katoamasta!" Anni saattavi sanoa: "Enp' on nouse, veikko rukka! Enp' on nouse, enkä huoli; Virhu olit virkannalta, Karhu olit karjunnalta, Susi suusi auonnalta."