United States or Yemen ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kas tässä, armas: Tää äitini on helmi; ota, armas; Se kätke, kunnes toista kosit naista, Kun Imogen on kuollut. POSTHUMUS. Mitä? Toista? Hyvä taivas, omani vaan mulle anna Ja toisen halauksesta kuolon kahle Mua estäköön! Sulo armas, Niinkuin ma sinuun köyhän itseni Rajattomaksi tappiokses vaihdoin, Niin sinust' aina turhissakin hyödyn.
POSTHUMUS. Tiedähän, ystävä, ei keltään puutu silmiä näyttämään sitä tietä, jolle minä nyt olen lähtemässä, kuin siltä, joka silmänsä ummistaa eikä tahdo niitä käyttää. VANGINVARTIJA. Hiton lystikästä, jos silmiä paraiten käytetään näyttämään tietä sokeuteen! Sen vain tiedän, että hirttonuora ne ummistaa. SANANSAATTAJA. Irti raudat, ja vanki kuninkaan luo! POSTHUMUS. Tuot hyviä sanomia.
Minä, Posthumus, sun tyttäresi tapoin; En, valhettelen, konna; siihen työhön Tilasin konnan pienemmän kuin minä, Pyhäkön varkaan: hyveen templi oli Se nainen, hyve itse. Sylkekää, Kiviä minuun viskatkaa ja lokaa, Kaikk' usutelkaa katukoirat minuun! Posthumus olkoon joka konnan nimi! Halvassa olkoon konnuus! Imogen, Eloni, iloni ja valtiaani! Imogen! Imogen! IMOGEN. Vaiti, vaiti, herra! Kuulkaa.
VANGINVARTIJA. No, herraseni, oletteko kypsynyt kuolemaan? POSTHUMUS. Liiaksikin paistunut, aikaa sitten kypsynyt. VANGINVARTIJA. Ne tulee hirttäjäiset, nähkääs; jos olette niihin kypsynyt, niin hyvässä olette liemessä keitetty. POSTHUMUS. Jos olen hyvä makupala katsojille, niin maksaa ateria kulungit.
PHILARIO. Jo riittää, hyvät herrat; tämä tuli liian äkkipäätä; antakaa asian kuolla niinkuin se syntyikin, ja pyydän, oppikaa paremmin tuntemaan toisianne. JACHIMO. Panisin alttiiksi omani, vieläpä naapurinikin omaisuuden, sanojeni totuudesta. POSTHUMUS. Kenenkä naisen aiotte ottaa hyökkäyksenne esineeksi? JACHIMO. Teidän, jonka uskollisuuden te pidätte niin taattuna.
Sin' olet vankini, mut vartijaltas Avaimet saat sa, jotka tyrmäs ovet Sinulle avaa. Ja te, Posthumus, Kuninkaan vihat kun saan lauhtumaan, Niin puhun puolestanne. Häness' yhä Kytevi raivo; paras teidän oisi Mukauta tuomioon niin alttihisti Kuin vaatii viisaus. POSTHUMUS. Jos suvaitsette, Niin tänään lähden. KUNINGATAR. Vaaran tuntenette.
Jos hän on niin paljon edellä muista, joita olen havainnut, kuin tuo teidän hohtokivenne loistossa voittaa monta muuta, mitä olen nähnyt, niin täytynee tosin uskoa, että hän on monia muita parempi; mutta kaikista kalliinta hohtokiveä en ole vielä nähnyt, ettekä tekään täydellisintä naista. POSTHUMUS. Häntä ylistin sen mukaan, miten paljon arvoa häneen panen; samoin menettelen kiveeni nähden.
Pisanio konna Väärillä kirjeillä, Pisanio konna Päämaston huipun kaasi kauniimmasta Maailman laivasta! Oi, Posthumus! Ah! Miss' on pääsi? Missä? Voi mua! Missä? Sydämmeen miks ei pistänyt, Pisanio, Ja päätä jättänyt? Pisanio! Niinkö? Niin, hän ja Cloten, ahnaus ja häijyys Tään tuskan tuotti! Se on selvän selvää.
POSTHUMUS. Anteeksi, herra, olin silloin nuori matkustaja, joka ennemmin koetin olla omia kuulemiani noudattamatta, kuin annoin muiden kokemuksen kaikissa toimissa itseäni johdattaa; mutta kypsyneenkin ymmärrykseni mukaan jos en sillä loukkaa, että sitä kypsyneeksi sanon ei ollut riita-asiani niin aivan joutava.
POSTHUMUS. Ei, laskuoppi hiiteen! Turha tietää, Kuin monta kertaa yks tai miljoona! JACHIMO. Ma vannon, POSTHUMUS.