United States or Slovakia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Vaan nyt käki, rastas, leivo saa Lauluin täyttää lintuin temppelin. viidenkolmatta hallitusvuoden riemujuhlana Maaliskuun 2 p. 1880. Kansa, viel' on muistossas Nuori, uljas Ruhtinas, Mieli täynnä jaloja Aatteita ja toivoja. Sydän nuori aaltoeli Rakkautta tulvillaan: Kansain toivot Häness' eli, Kansain onni kalleinnaan. Vaikk'ei silloin valtikkaa Kantanut, loi suloisaa Lohtua jo kärsiviin.

Vaan jo aate, vaan jo sanan valta Suureks sukesi ja mahtavaksi Sydämessä urhon suomalaisen, Urhon, joka kansan kanteleesta, Sitä oppien ja kuulustellen, Heltyi hehkumahan rakkautta Kalevalan kansahan ja maahan. Kansallisehen kun rakkauteen Liittyi häness' aikakauden aate, Suureks' sukesi ja voimakkaaksi, Tenhoisaksi sanan tapparalla Kaatamahan tammijättiläisen, Opin kirkollisen yksivallan.

Elkää suvaitko, että kaduilla ryhmitytään yksin juonin! Ymmärtäväiset ihmiset saavat paljon aikaan. RAKENNUSMESTARI. Suuri kiitos, teidän ylhäisyytenne, suuri kiitos hyvästä ajatuksesta! Kaikki mitä meihin tulee koetamme tehdä. Armollinen herra! Puhdas alankomaalainen! Ei tippaakaan häness' ole hispanialaisuutta. JETTER. Jospa hän olisi meillä hallitsijana! Häntä totellaan niin mielisuosiossa.

Elää pitää koittaa Ja elämästä nauttia ja voittaa. REKEM. Viis nautinnoista! Midianin kansa Tarvitsee kyllä parhaat ruhtinaansa. REBA. Viis ruhtinaista! Kansa eläköön! KAIKKI. Kansa eläköön! BILEAM. Päämies kun kansan hengestä on henki, Niin kansa häness' elää taikka kärsii. Siis päänne tuntekaa ja seuratkaa Hänt' uskollisna. ENSIM

On melu moinen, niinkuin häness' asuis Mikäkin jumala, jok' ompi salaa Hänehen hiipinyt ja hurmaavaisen Sulonsa hälle suonut. SICINIUS. Tuota pikaa Hän konsul' ompi. BRUTUS. Meidän valtamme Saa nukkua kai hänen hallitessaan. SICINIUS. Hän maltill' ei voi kantaa kunniaansa Alusta loppuun; mitä voittanut on, Menettää hän. BRUTUS. Se lohduks on.

JETTER. Kylläpä sin' olet olevinasi koko mielenpesä! Ovathan toki Egmontin hiuksetkin selvemmät kuin sinun aivosi. VANSEN. Sanokaa mitä sanotte! Vaan hienoudessa eivät vedä vertoja. Ne korkeat herrat pettyvät kaikkein ensimmäiseksi. Hänen ei pitäis' olla niin varma. JETTER. Mitä tuo latelee? Semmoisen herran! VANSEN. Niin juuri siitä syystä, kun häness' ei ollenkaan ole räätäli-kepsua.

Vaiti vain, ja polvi maahan, Niin, polvi maahan! AGRIPPA. Kumpaakin hän lempii. ENOBARBUS. Hän sontiainen on, ja he sen siivet. Hyvästi, Agrippa! AGRIPPA. Hyvästi, sotur' uljas! Onneksenne! ANTONIUS. Ei enempää! CAESAR. Te viette osan suuren itsestäni; Mun häness' omistatte. Sisko, ollos Semmoinen puoliso, kuin sydämmeni Voi toivoa ja pyhästi sen taata.

Hajallaan kiilii heltehessä lauma, Niin liekkumansa harhateillä Moab. Siis' turhaan huudat: huomaa vihollista! Kun vihollinen häness' asuu: pelko. Jokaista paarmaa uskoo voittajakseen. BILEAM. Siis neuvosi on? PATROS. Hylkää pelkurit! Suo kansajoukon mennä menojaan. Sit' auttaessas kaadat itseäsi. Lepoa viisas nauttii, rauhassa Iloiten syvist' ajatuksistaan.

Ankara oikeudentunto ja taipumus ain' ottamaan heikomman puolta pitääksensä näkyi häness' olevan myötäsyntynyt ominaisuus, kaks ominaisuutta, jotk' useinkin osoittavat vakavaa, jaloa luonnetta. Jos sanoa vois, ett' André nuorukais-innoss' oli rakastunut Olga Vasiliin, niin täytyy kuitenkin samall' aikaa lisätä, että tässä rakkaudess osoittautui jonkunmoinen viha.

Hän heitti tuoppisen kädestään naista vasten ja syöksyi ulos, ikään kuin tuo virmahenki, joka häness' asui, ja jonka hän äidin maidoss' oli imenyt, olis seurannut hänen askeleissaan. Nyt oli hän seissut kasvot kasvoja päin tämän perkeleen kanssa. Tuo oli hänen äitinsä!