United States or Panama ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Nyt huomaan että te, huolimatta siitä, mitä vasta sanoitte yhä vielä aiotte vaeltaa maailman läpi runoilijan mainetta hakien." "Oi! Minä luovun näistä haaveista," sanoi laulaja taasen hiljaa huoaten.

Pormestari oli mennyt erääsen huvihuoneesen. Hän istui penkillä pää käsiin painettuna. "Huolitteko lasillisen punssia?" Hän kohotti päätään ja katsahti Gunhildiin hurjin silmin. "En, kiitoksia." "Pormestarin pitäisi vähän ottaa lämpimäkseen jos aiotte istua puutarhassa tälläisessä ilmassa." "Mene, mene anna minun olla yksinäni!" "En luule yksin-oloa terveelliseksi pormestarille."

"Antakaa vaimonne nukkua rauhassa", vastasi Antero, "voinhan aamujuomattakin tulla toimeen." "Vaan minne aiotte?" kysyi isäntä ihmetellen. "Tahdon, ennenkuin menen kaivokseen, vähän samota Jumalan vapaassa ilmassa. Tänään taas saan tuskin nähdäkään aurinkoa, koska vasta illalla jätämme tunnelin." "No, sitte ottakaa matkaanne tarpeeksi ruokaa", kehoitti isäntä.

Mutta vähitellen rupesi hän puhumaan Jaakon perheestä, anoppivainajasta ja pois muuttaneista lapsista. «Teillä on nyt Johannes pojistanne kotona?« «Niin, kunnioitettava kirkkoherra; muut poikani ovat palveluksessa«. «Ja Johannekselle aiotte jättää Metsämaan, vai miten

Aiotte muuttaa, armollinen herra? Minä onneton, kovan onnen kolhima mies! Ei, ei koskaan! Pikemminkin on tuon naisen jälleen luovuttava huoneestaan. Herra majuri ei voi, ei tahdo luovuttaa hänelle huonettaan; huone on majurin; tuon naisen on lähdettävä; en voi häntä auttaa. Minä menen, armollinen herra v. Ystävä, ei enää toista tyhmyyttä entisen lisäksi! Tuon naisen täytyy saada pitää huoneensa.

Siinä kaikki, vastasi hovimestari hammasta purren. Kaipaan kuitenkin erästä myöhempää velkakirjaa, jonka pitäisi olla yhteydessä eilisten pitojen kanssa. Antakaa se tänne. Ei minulla ole semmoista, herra kreivi. Tosiaankin? Antakaa kumminkin tänne se sormus, jota aiotte kantaa sydämellänne. Te voitte, jos niin tahdotte, saada toisen kamarineitsyeltä.

Mitä teidän omiin tutkimuksiinne tulee, niin asetun täydellisesti teidän käytettäväksenne, jos nimittäin voin auttaa teitä. Jos vaan tahtoisitte jossakin määrin ilmaista epäluulojenne laatua tai tapaa, jolla aiotte asiaa tutkia, niin ehkä nyt jo voisin antaa teille neuvoja." "Minä vakuutan, että olen täällä vaan ystäväni, sir Henryn vieraana, ja etten ensinkään ole avun tai neuvojen tarpeessa."

"Te siis niinmuodoin olette seppä, satulamaakari ja maantyön tekijä. Mitä te kaikista mieluummin tekisitte?" kysyi kauppias. "Maantyötä tekisin, jos minulla olisi oma talo, vaan torppariksi en ikinä rupea." "Jaha, jaha", sanoi siihen kauppias. "Mutta tottahan kaupungin työtäkin aiotte tehdä, kun kaupunkiin olette tullut." "Kyllä, jos kunnon työtä saan, vaan mitättömiin en minä rupea."

Minä olin kovin liikutettu, kun viimein nä'in hänen kauniit kasvonsa Graveleigh'issa, ja hän pelkäsi minua vielä! se oli kova kohtaus." "Hänen pitäisi saada tietää mitä te olette hänen hyväksensä tehnyt ja aiotte tehdä." "Ei millään muotoa, sir; luvatkaa se minulle. Minä halveksisin itseäni, jos nöyryyttäisin heitä sillä tavoin." "Minä ymmärrän, mutta minä en lupaa teille mitään varmaa.

Kristillinen avioliitto, johon aiotte ruveta, on tänään kolmannen kerran ilmoitettu seurakunnalle. Liikutettuina olette sen itsekin kuulleet ja luonnollisesti ikävöitte hetkeä, joka lopullisesti on kirkon siunauksella vahvistava lupaukset, jotka olette toisillenne antaneet. Miksikä sitä viivyttelisimme? Lapset, tahdotteko jo tänään tehdä pyhät aviolupauksenne? Vastatkaa!"