United States or Singapore ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sanottiin että hän luki ahkeraan. Minä epäilen sitä, sillä minun huoneeni olivat aivan hänen huoneensa yläpuolella, ja minä tiedän, että hän useammin oli poissa kuin kotona. Hän kuljeskeli usein jalkasin maalla. Minä olen tavannut hänen syrjäteillä kymmenenkin peninkulman päässä kaupungista, kun olen metsästysretkiltä palannut.
Enkö jo sanonut Baalakin ensi airueelle: "Vaikka antaisi kuningas minulle huoneensa täynnä hopeaa ja kultaa, en sittenkään voisi luopua Jumalani sanasta tekemään vähää tai paljoa". Kieltäisinkö vakuutukseni? Kiroaisinko totuuden kansaa?
Mutta kun tulin sinne, oi Kitty, Kitty," ja hän purskahti taas katkerasti itkemään, "silloin hän oli poissa, hänen vuoteensa oli kylmä, hän oli useampia tunteja sitten heittänyt huoneensa! Hänen arkkunsa oli jälellä, ja siitä ei ollut kuin pari paitaa poissa. Pöydällä oli kirje minulle. Minä olen kätkenyt sen rinnoillani siitä saakka."
Se on erinomaista, sillä saman nimen mainitsi pikku nykänenä viisitoista kertaa, ja et sinä siis taidakkaan tulla viiden kymmenen penikulman päähän ystävästäsi Rauhasesta, pappismiehestä, joka itse maalaa huoneensa, vaikka sinä luonnollisesi et mitään puhunut siitä asiasta. Nyt on siis puhe vaan asessorista.
Me lypsämme heidän lehmänsä, me leivomme heidän leipänsä, me rakennamme heidän huoneensa, me luomme heidän tiensä, me kivitämme heidän katunsa, me linjotamme heidän rautatiensä, me käytämme heidän tehtaansa, me pystytämme heidän kirkkonsa, me olemme heidän polisinsa ja heidän armeijansa. Varjele, varjele! sanon minä, kun me kerran työstä lakkaamme! Kuka on silloin kuivilla? Ja kuka silloin kerjää?
Keskitys on tuo suuri laki kokonaisuudesta ja osasta tai määrätyltä kannalta katsottuna vastakkaisuuksien laki. Kastehelmi kuvastaa ympäristöään, mutta lähempää katsoen on sillä oma salattu läpikuultavan kirkas huoneensa. Keskitetyn hiljaisuuden mies kuvastaa ympäristöänsä ja luonnonlakien mukaisten ilmiöiden lainehtimista ympärillään, mutta hänellä on oma salattu sisäinen keskuksensa.
Yksin muhamettilaiset, jotka yleensä eivät koskaan liioin osoita ystävyyttä kristittyjä kohtaan, olivat häneen mieltyneet eivätkä milloinkaan kulkeneet hänen huoneensa ohitse häntä tervehtimättä, tavallisesti lisäten sanat: "Jumalan siunaus sinua seuratkoon!"
"Täällä," kuiskasi matami. "Onko hän kotona ja missä hänen huoneensa?" "Kotona hän on," vastasi matami entistä hiljemmin. "Mitä varten te sopotatte, matami?" "Hiljaa, hyvä herra, hiljaa Herran tähden; tohtori makaa vielä, hän valvoi koko yön." "Se ei ole totta." "Ihan toden totta; puhukaa hiljaa, olkaa niin hyvä." "No minä olen valmis vaikenemaan, kun vaan sanotte, missä hän sitten on."
Usein hänen katsellessaan suunnattomia kallioita, jotka ympäröivät hänen laaksoaan ja olivat jo vuosituhansia pysyneet paikoillaan myrskyssä ja rajuilmassa, muistuivat hänen mieleensä Jeesuksen sanat: 'Joka minun sanani kuulee ja täyttää, häntä vertaan ymmärtäväiseen mieheen, joka rakensi huoneensa kalliolle'. »Sinun sanaasi tahdon perustaa pelastukseni», sanoi hän sitten, »ja se pysyy horjumatonna».
Sitten vei hän salaperäisen näköisenä Mathieun asumuksen toiseen päähän, jossa hänen oma huoneensa oli ja sekin vaimon kuoleman jälkeen muuttumattomassa kunnossa.