United States or Uganda ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tuo kiihotust' on, eikä sammutusta. 1 SENAATTORI. Näin maata myöten Rooman hävitätte. SICINIUS. Mit' ompi Rooma muuta kuin sen kansa? KANSALAINEN. Niin, kansa se on Rooma. BRUTUS. Yksin mielin Me kansan esivallaks valittiin. KANSALAINEN. Ja siksi jäättekin. MENENIUS. Niin, siltä näyttää.
AEDIILI. Tribuunit hyvät, orja tuolla, jonka Otimme kiinni, kertoo volskilaisten Karanneen kaksin joukoin Rooman maahan, Hävittäen julmimmalla sotaraivoll' Edestään kaikki. MENENIUS. Aufidius se siellä, Kuullessaan, ett' on maanpaossa Marcius Taas näyttää maailmalle sarviansa; Kun Marcius Roomass' oli, kuorestaan ne Ei pilkistellä tohtineet. SICINIUS. Mitä te Marciosta pakisette?
SICINIUS. Erittäinkin ylpeyttä. BRUTUS. Ja kerskaavaisuudessa hän voittaa kaikki muut. MENENIUS. Sepä kummallista. Tiedättekö itse, miten teitä kumpaakin kaupungissa, nimittäin meissä, säätyläisissä, arvostellaan? Tiedättekö sitä? MOLEMMAT TRIBUUNIT. Mitenkä siis meitä arvostellaan? MENENIUS. No, koska nyt ylpeyden mainitsitte, ettehän minuun suutu? MOLEMMAT TRIBUUNIT. Asiaan, asiaan!
SICINIUS. Ja ruoduttainko järjestetty? AEDIILI. On. SICINIUS. Heti kansa tänne tuokaa; ja kun sanon: »Näin kansan oikeuden ja vallan nojall' On tuomittu», maanpakohon se olkoon, Tai kuolemaan, tai sakkoon, pankaa heidät, Kun »sakkoon» sanon, huutamahan »sakkoon», Ja »kuolemaan», kun sanon »kuolemaan». Asian oikeuteen luottaen Ja vanhaan etuuteen. AEDIILI. Heit' opastan ma.
Tottunut hän On aina voittamaan ja mielinmäärin Tenäämään vastaan; raivoon kun hän saadaan, Ei mikään häntä hiili; puhtaaks purkaa Hän sydämmensä, ja se purkaus Meit' auttaa niskan hältä taittamaan. SICINIUS. Tuoss' on hän. MENENIUS. Pyydän, olkaa tyyni. CORIOLANUS. Kyllä, Kuin tallirenki, joka roiston nimiä Tukuttain vastaan halvast' äyrist' ottaa.
Niin vimman ilosta he kiljuivat Ja lakkins' ilmaan heittivät, ikäänkuin Kuun sarviin tahtoen ne kiinnittää. MENENIUS. No, mitä sitten heille myönnettiin? MARCIUS. Viis kansan valitsemaa tribuunia, Sen roskaviisautt' edustamaan; Brutus, Sicinius, ja hitto heitä muisti! Hajoittaa sais nuo roistot Rooman ennen Kuin moiseen minä taipuisin; näin valtaa He yhä saavat, lisää vaatien Kapinan uhalla.
SICINIUS. Olitte tyhmät, kun sit' ette nähneet, Tai, jos sen näitte, lapsellisen heikot, Kun hälle soitte äänenne. BRUTUS. Miks ette Niin vastanneet, kuin teit' ol' opetettu?
Maani etu Pyhempi, hellemp', armaampi on mulle Kun henkeni, kuin kalliin vaimon arvo, Kuin hänen kohtuns' sikiö ja omain Mun lanteitteni aarre. Siis, jos sanon SICINIUS. Kyll' aikehenne tunnemme. No, mitä? BRUTUS. Ei mitäkään; maanpakolainen on hän Vihollisena kansansa ja maansa: Se päätös on. KANSALAINEN. Se päätös on, se päätös on.
Kaupungin täyden on Volumnia väärtti Senaattoreita, patriiseja, konsuleita, Ja tribuuneja teidän kaltaisia Maan, meren täyden. Hyvin rukoilitte Te tänään; tuhat moista päätä aamull' Ei riunaa maksanut. Mik' ilo! Kuulkaas! SICINIUS. Kostjumal' ensinkin sun uutisestas; Minulta lisäks kiitos! SANANSAATTAJA. Meillä kaikill' On suureen kiitoksehen suuri syy, SICINIUS. Lähellä ovatko he?
SICINIUS. Kosk' on hän tavan takaa, mink' on voinut, Vihasta kansaan, siltä kaikin keinoin Kokenut vallan riistää, ja nyt vihdoin On väkinäistä tehnyt, eikä yksin Oikeuden istunnossa, ei, vaan suoraan Sen valvojille: siis nyt kansan nimessä Ja valtamme nojalla me, tribuunit, Kaupungist' oiti hänet karkoitamme, Sill' uhall' että, jos hän koskaan astuu Jalkansa Rooman portista, hän syöstään Tarpeijin töyrält' alas.