United States or Mauritania ? Vote for the TOP Country of the Week !


FLAVIUS. Josp' oisi rahat Niin varmat, kuin on varma varrontanne, Ei varmaan hätää ois. Miss' oli silloin Velat ja saatavat, kun teidän herrat, Nuo viekkaat, söivät Timon herran ruokaa? Hymyiltiin vain, ei velkaa mainittukaan, Vaan ahvatusti korot vatsaan nieltiin. Katua saatte, jos mua ärsytätte; Mun suokaa mennä rauhassa.

1 SENAATTORI. Luolalleen vie meidät. Ateenalaiset toimeks antoi meille Puhua hänen kanssaan. 2 SENAATTORI. Sama aina Ei ole ihminen. Noin hänet muutti Surut ja aika; ajan hellä käsi Voi onnen kääntää taas ja hänet muuttaa Viel' entiselleen. Luokseen meidät saata, Käy sitten, miten käykään. FLAVIUS. Täss' on luola. Tydytys olkoon, rauha! Timon, Timon! Tääll' ystäviä on.

KAIKKI PALVELIJAT. Tilaa, tilaa! Tässä tulee herra Timon. APEMANTUS. Tule kanssani, narri, tule! NARRI. Minä en aina seuraa rakastajaa, vanhinta veljeä ja vaimoa, mutta joskus filosofia. FLAVIUS. Edeltä menkää; kohta olen valmis. TIMON. Sinua kummastelen; miks et ennen Tilaani täysin mulle selvitellyt, Ett' oisin menot voinut sovittaa Tulojen mukaan?

TIMON. Mitätön eine täällä vartoo, naiset; Eteenne itse ottaa suvainnette. NAISET. Nöyrimmät kiitoksemme, jalo herra. TIMON. Flavius! FLAVIUS. Mit', armo! TIMON. Tuo se pikku lipas. FLAVIUS. Kyll', arvo herra. En tohdi oikkujansa vastustaa; Pitäisi mutta ah! kun kaikki ehtyy, Hän kyllä sois, ett' oisi vastus tehty. Jos hyvyydellä silmät seljäss' oisi, Nujertaa noin ei kelpo miestä voisi.

Sanokaa ystävilleni ja muille, Koko Ateenalle, kaiken säätyisille Ylimmäst' alimpaan, jos kuka tahtoo Tuskastaan lopun, tulkoon heti tänne, Ennenkuin kirves kaatanut on puun, Ja hirteen käyköön. Terveiseni viekää! FLAVIUS. Hänt' älkää häiritkö; noin on hän aina.

FLAMINIUS. Sitä ei ole tarvis hänelle sanoa; hän tietää kyllä, että pidätte häntä liiankin hyvällä silmällä. LUCULLUKSEN PALVELIJA. Haa! Hovimestariko tuossa hiipii? Hän kulkee pilvessä. Hoi! Huuda häntä? TITUS. Kuulkaatte, herra. 1 VARRON PALVELIJA. Suokaa anteeks, herra, FLAVIUS. Mit', ystävä, sa tahdot minusta? TITUS. Rahoja varromme.

BERENICE: Taivaan vallat! Tiitus! AULUS CAECINA: Caesar caesar . Terve caesar Tiitus Flavius Vespasianus, Rooman imperaattori! L

FLAVIUS. Rohkeninpa Kosk' on se yleistapaa, käyttää heillä Sinettiänne sekä nimeänne; Mut päätään he vain puistivat, ja tyhjin Palasin toimin. TIMON. Mitä? Tottako?

Pompejuksen, Cornelius Martialiksen, Flavius Nepoksen ja Statius Domitiuksen täytyi kuolla siitä syystä, etteivät he muka tarpeeksi rakastaneet Caesaria; Novius Priscus tuomittiin Senecan ystävänä; Rufius Crispukselta riistettiin »oikeus tuleen ja veteen» sentähden, että hän ennen oli ollut Poppaean mies.

Nero käänsi nyt katseensa sinnepäin, missä ankara Subrius Flavius pretorianeineen oli. Tämä herra oli tähän asti koko sieluineen ja mielineen ollut Caesarin puolella, mutta nyt sai Caesar nähdä kummia. Vanhan tribunin ankarat kasvot olivat kyynelten vallassa, ja hän piti kättään korkealla ilmassa, armoa anoen. Kansanjoukko kiihtyi kiihtymistään.