United States or Bermuda ? Vote for the TOP Country of the Week !
Sa kello, ajan orja, turhaan lyöt sa valjaihisi kaiken voimas lamaan, kun vankkuriisi, herras valjastamaan, saat raastaaksesi tunnit, päivät, yöt. Työt turhat teet sa, Sisyphoksen työt. Sa joka kerta tulet kohtaan samaan. Niin aina elämäsi loppuun hamaan teet ilottomat, pitkät päivätyöt. Sa sentään kestät kaiken kuorman sen! Ei hellitä sun herras kahleitansa, et kohtalosi kulkua voi estää.
Ah, sulotähti, mitkä jalokivet osoitti mulle siellä, oikeutemme ett' anti taivaan on sun kaunistamas! Rukoilen henkeä, mi sun on liikkees ja voimas alku, katsomaan, mist' tulee se savu, joka himmentää sun hohtees; ett' toisen kerran vielä suuttuis niille hän, jotka kauppaa temppelissä käyvät, marttyyriverin, ihmein muuratussa.
ANEMOTIS. Näin lepäjä, kaunis poika! LYDIA. Nuku nurmen vehreällä! DAFNE. Unohda ulapan viimat! NAIDION. Viini voimas vahvistavi.
Terve Caesar, valtas ikiruno kiehtoin käskee, terve Caesar, voimas lannistava pakko säätää tuskan, vaivan vaikeata tietä käymään miljonat ja myrskyn lailla laulaa voiton korkeata virttä, terve Caesar, terve sankari, nyt kultakotkin tervehdimme sua käyden kylmään kuoloon! Arpa langennut on, rajan kielletyn yli sotajoukkonsa sankari uhmaten ohjaa.
Ma julki lausun Uhalla ikäs, voimas, arvos, mainees, Voittoisan miekkas, upi-uuden onnes Ja miehenmieles uhall' olet konna, Jumalas, isäs, veljes pettäjä, Tuon jalon prinssin hengen vainolainen Ja viimeisestä kiireen huipust' alkain Tomuhun asti jalkopohjais alla Myrkkyinen konnanruoka; sen jos kiellät, Tää käs', tää miekka, parhaat voiman' alttiit Todistamaan on sydänverilläsi Sanasi valheeks.
Et suurin äänin suurisuisten lailla Sä ilmi tunteitasi huutanut Sen tehkööt toiset, pontta hengen vailla, Sun elos vakaa työ on kruunannut. Ja työhön maan ja kansan eestä koitit Sä nuorukaisiakin innostaa, Ja työllä itse laakerit sä voitit, Ja työ se voimas vihdoin lannistaa.
Kaks lauluniekkaa kerran ne linnaan ehättää, on kultakutri toinen ja toinen harmaapää; olalla harppu vanhus, hän istuu ratsastain, ja reippain liikkein poika käy jalan rinnakkain. Pojalle vanhus virkkoi: »Nyt toimes tiedätkin! Syvimmät laulut soimaan, ja täysin sävelin! Repäise voimas, laula maan riemut, tuskat maan, niin eikö järkkyis rinta jääjäykän kuninkaan.»
Ol' aika kerran, jolloin tarvittiin Sun voimas tanterella hurmehen Ja jolloin kunnialla mainittiin Ken kansaa päättömäks sai parhaiten. On aika muuttunut, myös vaatimus: Nyt urheuttas siinä tarvittais, Ett' taisteluun käyt kanssa itses nyt, Lyöt harhaluulot maahan kalvallais.
Väkevä henkes sinä meihin luo, Ja sydämiimme sitä voimaa tuo, Joll' lujast' ennen pidit Suomenmaan Kun aian virta vyöryi raivossansa Ja ilmi-kapinassa riehui kansa! Vakaana vannotussa valassaan! Sun säiläs säihkyi, voimas tiettihin Min Puolast' aikain pohjan äärihin, Sanastas riippui Ruotsin kruunukin! Ja hän, kuink' armas, hellä kodissaan Hän oli; mikä sulo katseessaan!
Laps armas elon keväässä, Sä kukka nurmikolla, Suojassa Herran pysy sä, Niin sun on hyvä olla. Sä kasva, nouse kunnossa, Ja ruumiin, sielun voimassa Jumalan suosiolla. Sä edisty ja vihannoi Kuin vesa koivun tuoreen. Jumalan armon aamun koi Siunatkoon voimas nuoren. Sä raitisna ja vahvana Lujasti itses juurruta Sun maasi perusvuoreen.