United States or Albania ? Vote for the TOP Country of the Week !


Hupsuks kun käy vallat, Suoruuteen kunnia on velkapää. Pelasta arvos, malta mieles, hiili Tuo julma hoppus. Hengelläni vastaan, Vähimmin ett'ei nuorimpas sua lemmi: Ei sydän tyhjä sen, jonk' ään' on heikko Ontolta soimaan. LEAR. Vait, Kent, henkes tähden! KENTIN KREIVI. Vaan laina henken' ain' on ollut, altis Vihollisilles; sit' en koskaan pelkäis Menettää turvakses. LEAR. Pois silmistäni!

REGAN. Voin pahoin, lady; muuten purkaisin nyt Sisuni puhtaaks. Kenraali, sun on Soturini ja vankini ja maani; Mua vallitse ja niitä: sun on linna. Maailman nähden miehekseni tässä Valitsen sun. GONERIL. Ja luulet hänet saavas? ALBANIAN HERTTUA. Sun estees täss' ei auta. EDMUND. Eikä sun. ALBANIAN HERTTUA. Mut auttaa, senkin sekasikiö! Nyt rummut soimaan; näytä uusi arvos! ALBANIAN HERTTUA. Seis!

Kun runo kellastuisi vanhuuttaan, Sit' ilkuttais kuin lörppää vähämieltä; Kaikk' arvos runon valhett' oisi vaan Ja muinaislaulelmien korskaa kieltä. Mut poika jos suli' on, niin kahdistain Sa elät: hänessä ja laulussain. Sua päivään kesäiseenkö vertaisin? Se kauneuden vertailussa hukkaa. Pianpa kuluu suvi herttaisin, Ja tuimat tuulet raataa kevätkukkaa.

On aina vakaa mieles, aistis varma ja sanas suora; aina suuruuteen kiinnyt, niinkuin itses, tunnet sen. PRINSESSA. Tät' älä imarrusta suurinta jalohon pue vaippaan ystävyyden! LEONORA. Vain ystävyys voi oikein ymmärtää ja tuntea sun arvos kokonaan.

Mi teko minut eessään ansioitti? Kuin tulla hänen arvoisekseen voin? Hän sinuun luottain arvos sulle soi. Niin, ruhtinatar, katsees, sanasi ain olkoot ainut autuus sielulleni! Niin vaadi, mitä tahdot: omas olen!

Vetäen pitkään henkäyksen lausui kirkkoherran rouva, salaa sivuva pois yhden kyyneleen: "Jaa, hyvä olisi jos pääsisimme toiseen paikkaan, ihmisiin lempeämpi-mielisiin, ihmisiin, jotka taitaisivat ja tahtoisivat tuntea sinun oikean arvos."

Kun urho, jota kilvan kiitellään, Sadasti voitettuaan hukkaa kerta, Pois maineen kirjasta hän pyyhitään, Ja kaikki suuret työns' on tyhjän verta. Mut minä lemmin vaan ja lemmen saan, Ja onness' elän, rauhass' ainiaan. Sa sydämmeni hallitsija, jota Mua palvelemaan vaatii arvos sun, Tää kirjallinen viesti vastaan ota, Ei älyn näytteenä, vaan ihailun,

Ei keisarinkaan kirje, Konsulin lähettämä, suosittaisi Sua enemmän kuin oma arvos. Tule. IMOGEN. Ma seuraan. Jumalien luvall' ensin Tok' isäntäni kärpäsiltä peitän Niin syvään, kuin nää kuokka-parat pääsee. Kun lehvillä ja lauhall' olen haudan Ma kattanut ja sadat rukoukset Lukenut, niinkuin taidan, kahteen kertaan, Niin itken, huokaan; sitten työni heitän Ja teitä seuraan, jos mua tahdotte.

Kuningas, jumaliste, tietää saakoon, Mit' ilkeätä pilkkaa teiltä kärsin! Olisin ennen palkkapiika maalla Kuin ylväs kuningatar näillä ehdoin, Ivailun, kiusan, herjan hampaiss' aina. Vähä ilo Englannin on valtiaalla. Vähetä senkin vähän suokoon Luoja! Sun arvos, vahas, istuimes on minun. GLOSTER. Kuin? Uhkaatteko kantaa kuninkaalle?

Ja vaikka paljon auttoi myöskin onni ja sallimus sua siihen, mikä olet, niin arvos suuri sulle silti jää, ja yli muiden naisten kunnioittaa tää aika sinua ja sisartas. PRINSESSA. Ei vaikuta tuo minuun, Leonora, kun muistan vähäisyyttä ihmisen, ja että senkin muille velkaa on.