United States or Ghana ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Täällä valoisalla kukkulalla, johon aurinko valaa kirkasta hohdettaan, jota laakerit peittävät ja jossa linnut virittävät suloisia laulujaan, tahdon levätä. "Tulen kai toimeen rauhankuninkaan varjon kanssa. "Se on tahtoni, ystäväni. "Pane mieleesi se, Adalgot, rakkaani, sillä sinä kai nuorimpana elät kauemmin kuin me muut." "Kuka ajattelee keskipäivällä yötä", huudahti Adalgot.

Itkivät laakerit illassa seppelen arvoista päätä, menneitä muistellen, kaihoten sankariaan, vuottivat ruusut turhaan neitosen liljaista kättä. Rakkaus vanhetessaan vanhensi kauneuden. Niin jäi yksin Pan, sydän hehkuva, kylmähän yksin, syksyhyn maailman, syksyhyn myös jumalain.

"Heidän sielujensa pehmeä kulta hajoaa tuhkaksi me kuparimöhkäleet kestämme paljon kauemmin. "Olen nähnyt tuon uneksijan ruusut ja laakerit, toivottavasti näen pian hänen sypressinsäkin. "En voi kukistua tuon tyttömäisen ihmisen edessä. "Onni kohottaa hänet nopeasti huimaavan korkealle. "

"Demetrius tahtoo tietysti yksin niittää laakerit. "Miten paljon hänellä on väkeä?" "Kaksitoista tuhatta goottien viittä tuhatta vastaan. Siis paljon voimakkaampi." "Demetrius on hukassa. "Ratsaille! "Kutsukaa aseisiin kaikki, jotka jaksavat kantaa keihästä. "Jättäkää tänne vartijoiksi vain haavoittuneet. "Tämä tulisoihtu, jonka nimi on Totila, on sammutettava kipinäänsä.

Jäi unelmat, jotk' urhotöistä soivat, ja laakson rauhass' sääntyi maineen lait; siell' laakerit ja tammet vihannoivat, ja viisaat tietoon hyvät tavat toivat, sa voima, katkoit partas, äly, vallan sait! Nyt Ruotsin maine urat uutten teiden maill' aatteen aukaisee: Linné se noin käy liehuessa kukkaseppeleiden, kuin kukka kaino, armas, korutoin.

Mahdotonta, hyvä herra, minulla on harjoitus Ladugårdsgärdetissä huomenna kello kuusi, joten, vaikka minun pitäisikin lähteä kotiin kävellen, niin... Kirottu matka! Konttoristi ei sen enempää koettanut saada häntä jäämään; päinvastoin hän toivoi vieraan menevän, joskaan ei juuri sinne, missä pippuri kasvaa, niin ainakin Ladugårdsgärdetiin, jossa laakerit lehtivät.

Et suurin äänin suurisuisten lailla ilmi tunteitasi huutanut Sen tehkööt toiset, pontta hengen vailla, Sun elos vakaa työ on kruunannut. Ja työhön maan ja kansan eestä koitit nuorukaisiakin innostaa, Ja työllä itse laakerit voitit, Ja työ se voimas vihdoin lannistaa.

Niiden pohjaisin osa yhdistyy Alppeihin ja kohoutuu Genuan lahden ympärille. Niiden kallistus mereenpäin on jyrkkä. Kapealla rantueella, johon pohjatuulet eivät sovi, vaan jota etelän aurinko paahtaa kuin kasvihuonetta on etelän ilmasto. Laakerit, aprikot ja orangit menestyvät täällä ulkoilmassa.

Otan aurinko-morsion itsellein syvän tummuuden kartanoista, ja tuon kun ma vaatetan valkeuteen, ei valkeampaa ole toista! Hän välkkyy ja helkkyy ja helisee, hän syömmensä soitoksi lainaa, ja häntä ma kiitän, jos päähäni ken runoniekan laakerit painaa!

Hänen kaunis, hyvin kammattu päänsä ja kaartuva otsansa, jolla vilkas naisen mielikuvitus helposti näki kruunun sijat ohimoilla, kuningattaren taitavasti keksimä romanttinen sankarihistoria ja ennen kaikkea se viettelevä sätehikkö, joka ympäröi sankaria lemmen ruusuisissa kahakoissa, oli tuottanut hänelle kauniit laakerit ylimyksellisissä piireissä, joissa monet nuoret rouvat voivat kerskailla saaneensa lahjaksi pienen apinanpennun kuninkaallisesta apinahuoneesta.