Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Näet, kell' ystävinään on Apollo, Minerva ja Dike, Hänt' ei haitata voi Juppiterin vihakaan; Sullapa johtiminas tosi on sekä kauneus, oikeus Siksipä aijan vuo ei Sua voittanut oo. Oikea oot, kova et, vaan lempeä velttoudetta; Lempeä kylvänyt oot, lempeä leikata saat. Suomea lempinyt oot, opetellut lapsia Suomen, Suomi se määränäs on, voimas on inhimisyys.
Rakkautes siipein alta Saan turvan suotuisan: Sun voimas kaikkivalta Karkoittaa saatanan. Tätä värssyä laulettaessa saattue saapui kappeliin. Se oli vanha rakennus, jota ainoastaan kerran tai pari vuoden kuluessa käytettiin jumalanpalveluksissa.
O, Kaikkiviisaus, kuink' on suuri taitees taivaassa, maassa, helvetissä vielä kuink' oikein voimas kaikki jakaa, säätää. Näin kuilun seiniä ja pohjaa pitkin tuon tumman kiven poratuksi reikiin, kaikk' yhtä laajat, yhtä ymmyrkäiset. Ei pienemmät, ei suuremmat ne olleet kuin kauniin San Giovannin templin kolot, paikaksi kastajien tehdyt sinne.
Ei suru eikä riemukaan, Vaan sulo tunnottomuus vaan, Ne silloin olis' osanas' Ja paremmat sun tuntoas'. Voi! paljon voit sä rakastaa Ja paljon myöskin unhottaa; Vaan minä kyllin tunnen tään Sun luoduksi vaan kärsimään. Ja vaikka oot niin urhokas, Niin suru leikkaa voimias, Niin! kauvan et sä jaksakaan, Sill' voimas rupee ratkiaan.
Olet impeni hempeä, herttainen Minut ammon jo hurmannut; Mikä lienee tenhova voimas sun, Sitä ain' olen aatellut. Olet kaunis, kauniita muitakin on, Ihaninkaan tuskin sä liet, Mut silmissäin, sulo daimooni, Sinä kaikilta voiton viet. Olet kaunis, niin surumielinen myös, Vaan vallaton toisakseen Tuo vaihtelevainen luontees lie Minut saanutki orjakseen.
MIKKO. Sinä tulisit sen perään minulta ja linkoisit itses sitten tästä Amerikkaan. ESKO. Jos näin sinä haastelet vakaasta mielestäs, niin Jumal' järkeäsi varjelkoon, mies! Mutta enhän ihmettele, jos oliskin aatuksen voimas hieman hämmentynyt, koska en ole itsekään kaukana siitä, ja molemmat olemme samassa puristimessa.
Et suurin äänin suurisuisten lailla Sä ilmi tunteitasi huutanut; Sen tehkööt toiset, pontta hengen vailla, Sun elos vakaa työ on kruunannut. Ja työhön maan ja kansan eestä koitit Sä nuorukaisiakin innostaa, Ja työllä itse laakerit sä voitit Ja työ se voimas vihdoin lannistaa.
Vain Lohduttaja vierelläin mun seisoi; kolmatta hetkeään jo paistoi Päivä ja meri siinsi eessä silmieni. »Ei pelkäämistä!» lausui Mestarini. »Pois epäily! On asiamme hyvin; syy kasvaa voimas on, ei surkastua. Ovelle tullut olet Kiirastulen; kas, tuoss' on seinä sitä kaartavainen, ja mist' on halki se, on siinä kynnys.
Päivän Sana
Muut Etsivät