United States or United States Minor Outlying Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tuhantten järvein maa, oi maa Totuuden, laulujen, Elomme virran valkama, Sä toivojen, sä muistoin maa, El' itke vaivaa köyhyyden, Oo vapaa, riemuinen! Kun kerran kukkanuppusi On käyvä kukkihin; Kas, lemmestämme nousevi Sun loistos, riemus, toivosi, Ja vielä kerran korkeemmin Soi maamme laulukin. Pilven veikko. Kalliimp' elämää on, näin mä, lempi, Tämän kuolo viel' on kallihimpi.
Yöt suven valkeat on yllä sen ja outo valo välkkyy ikkunoista, niin yksin päivänsätehet ei loista, ei kiilto raukenevain ruskojen. Siell' elää nuoruuteni unelmat ja elon yksinkertaisuus ja rauha. Vain ulapalta kulkee tuuli lauha ja laineet laiturihin kuolevat. Sa rauha valkeoiden kaupunkein, oot osa elämäni unelmasta. Miks yksin laulussa saat loistos vasta ja missä, missä on mun nuoruutein?
Mut kaikki loistos onkin heijastusta Jumalan kirkkaudesta; voimas aivan On kaikkivallan hyvää lahjoitusta, Hän antimillaan täyttää maan ja taivaan. Viivähdä, Valvas, ilme ihanainen, Opeta meitä, että ilonamme Korkeimman palvelus ois täällä vainen, Ja ain' ois valo hengen verhonamme!
On vapaudenpäivästäs sana hiihdetty salosta saloon: koko kansa sun seuraa jälkiäs, joka sydän on syttynyt paloon. On sinuun kansa katsonut surun, tuskan päivänänsä: veri usein on taljasi tahrannut, ei häpeä ikänänsä. Nyt takanas kulkevan miljoonain nään loistos ja kunnias tiellä, sydän yks, veri yks on heillä vain, vala yksi veressä heillä. Sinä Suomen Leijona, mahtias ei enää maahan syöstä.
Oi, leimuna jo loistos julki luo! kädestä voittajan lyö peitsi tuo! Kuin kauan maas on jäävä sortohon, kuin kauan Herra, templis tyhjä on! Mua synkkyys vaivaa harppus tuo, jos kuuntelemaan taju taipuu, ja sormin herkin sävel luo, mi sulosoinnuin sieluun vaipuu. Jos rinnassain on toivo, kaipuu, sen laulu vain saa heräämään; jos silmäpohjaan kyynel haipuu, se heruu pois vie poltteen tään.
Myrskyn raivoten, kenties Aaltohaudall' laivamies Pelvon toivon vaiheella Johtohos nyt katsahtaa. Ehkä unho-laaksossaan Hiutuu kurja tuskiaan, Katsoin silmääs lempeään, Pyys' sua tuskaa lientämään. Ehkä tyttö paraillaan Sinuun luopi katseitaan, Toivoin, että lemmikkin' Siellä kohtaa katselmin. Purren jos näät eksyneen, Saata jälleen suunnilleen; Tuskaa, unheen polkemaa, Loistos anna lohduttaa!
1 PALVELIJA. Jos partaa teillä leuass' ois, niin tuosta Nykisin sitä nyt. Mit aiotten te? CORNWALLIN HERTTUA. Mun orjani! 1 PALVELIJA. No, tulkaa, koitellaan, mit' auttaa kiukku. REGAN. Minulle miekkas! Uhkaako se moukka? 1 PALVELIJA. Oi, surman sain! REGAN. Ei maarin! Sen estän. Maalle, säsy kehno! Miss' on Nyt loistos? GLOSTER. Synkkää, toivotonta kaikki! Miss' Edmund on, mun poikani?
Kun toinen oli mennyt, kerrotaan, Silmänsä käsin peitti tyly veli Ja unetonna, valveill' istui vaan Ja illan itki, yönkin kokonaan Ja aamulla kuin laps viel' itkeskeli. Suomen Kuvalehti 1/9 1875; parannettu 1889. Ens lemmeltäni kerran tiedustin: Eloni tähti, kuinka synnyitkään, Ja mistä lempeän sä loistos sait? Ja tähti lausui: näitkö milloinkaan, Kuink' äkin pieni pilvi kaihtaa mun?
Noin pieneen tilaan kutistuiko kaikki Sun voittos, saaliis, mainees, loistos? Hyvästi! En tunne, jalot herrat, aikeitanne, Ken vielä iskun saa ja päästään pääsee. Minäkö? Mik' on hetki sopivampi Kuin kuolinhetki Caesarin? Mik' ase On puolikskaan niin kallis kuin nuo miekat, Joit' uljain veri mailmassa kultaa? Jos vihaatten mua, pyydän, tehkää työnne, Kätenne verestä kun vielä suitsee.