United States or Bouvet Island ? Vote for the TOP Country of the Week !
1 PALVELIJA. Jos partaa teillä leuass' ois, niin tuosta Nykisin sitä nyt. Mit aiotten te? CORNWALLIN HERTTUA. Mun orjani! 1 PALVELIJA. No, tulkaa, koitellaan, mit' auttaa kiukku. REGAN. Minulle miekkas! Uhkaako se moukka? 1 PALVELIJA. Oi, surman sain! REGAN. Ei maarin! Sen estän. Maalle, säsy kehno! Miss' on Nyt loistos? GLOSTER. Synkkää, toivotonta kaikki! Miss' Edmund on, mun poikani?
KULLERVO. Vahingosta viisaaksi tullaan. NYYRIKKI. Oletko järjetön, mies? Käy kanssani, ja peloitetaan pois nämät pedot; yksin en rohkene heitä lähestyä, koska on heitä noin hirveän paljon. Katsos, kuinka iskee susi hampaansa Kyydön kurkkuun tuossa. Nyt lehmän kaataa, nyt. KULLERVO. Tästälähin, joutuisinko vielä paimeneksi, tiedän, kuinka estän tämänlaisen pahan. NYYRIKKI. Kuinka?
Voisiko hän kieltää Johannan minulta...? Niin pitkälle hän ei sentään voi mennä... Ei sitä tiedä... Ja mikä hänet estäisi? Minä estän! Sillä ellen saa Johannaa hyvällä, otan minä hänet kuitenkin ... kaikista vastuksista huolimatta! Vien väkipakolla, ellei muu auta! Siunaa ja varjele! Johanna on vielä alaikäinen ... muista se! Jos Mailiisa kieltää suostumuksensa, et sinä mahda siihen mitään.
Mutta minä estän teidät arpaa heittämästä." Kiekko oli taas pyörimässä ja pysähtyi David Polreathin eteen; hän oli harmaapäinen mies; "yhtä vanha kuin kalliot," kuiskasi kapteeni nuorelle Raybrock'ille, "ja kova kuin naula. Tekisipä mieleni saada tietää," lisäsi kapteeni ympärilleen katsellen, "onko ristimätön Penrewenkin täällä, ja kuka hän on!"
Hän tarjoutuu suutelemaan minua ovella, mutta minä estän sen, eikä hänkään ole siitä enää milläänkään. Me olemme molemmat saaneet kylliksi toisistamme. Laskeutuessani alas rappuja, joissa parhaillaan pölyytetään mattoja, minä näen joka oven edessä kahdet parit kenkiä, isommat miehen ja pienemmät naisen, savessa molemmat, pantuina siihen kiilloitettaviksi. Ulkona on kirkas, kylmä jouluaamu.
Viattomuuden kuva kummoinen! Siveä on hän sekä suloinen! AINA. Mik' onpi nimes? LAURI. Lauri! AINA. Lauri vai! Se kaunis on!... LAURI. Ja sun? AINA. On Aina; kai Se ei niin kaunis ole, niinkuin kuulet. LAURI. On oikein ihanainen! AINA. Niinkös luulet? No sepä vallan lysti oli vasta! LAURI. Suo anteeks', että estän haastamasta.
CLEOPATRA. Ei, pysy etäämmällä. ANTONIUS. Mikä on sun? CLEOPATRA. Luen silmistäsi ilonsanomaa. Mitä sanoo vihkivaimo? Mene, mene! Voi, että sinut tänne päästikään! Sanoa ei hän saa, ett' estän sua; Ei mulla sinuun valtaa: hänen olet. ANTONIUS. Oo, taivas tietää CLEOPATRA. Näin ei kuningatart' Ikänä vielä petetty; mut näinkin Jo oiti vilpin idun. ANTONIUS. Cleopatra!
"Jos te nyt käskisitte mun tuoda teille raakaveitsen ja uhkaisitte tappaa itsenne sillä, niin en minä sitä toisi". "Noin julkeat puhua! Onko se sama tunnustaa syntinsä ja tappaa itsensä?" "Ei juuri tavallisesti; vaan tosiaanki estän teidät tekemästä hullutuksen, kun vastustan tahtoanne, lesken tänne noutamista. Siitä seuraisi suotta suurin häiriö".
En ollenkaan minä ajattele hänen parastansa, vaan ainoastaan seista hänen vieressänsä kädet hänen kaulansa ympärillä ja suudella hänen päätänsä. Mutta jos ajattelen hänen hyväänsä, silloin en ollenkaan tarvitse syleillä häntä, en edes näkyä hänelle; päinvastoin teen paraiten, jos estän hänen mieltymästä minuun samalla kummallisella tavalla, jolla minä olen häneen mieltynyt."
Kapteeni vaikeni ja kävi miettivän näköiseksi, eikä Helmikään toviin aikaan häirinnyt hänen mietteitään. "Mutta kuule, setä! Miksi sinä asut näin likaisessa huoneessa? Onko Tiina paha sinulle, ettei viitsi siivota sinun huonettasi?" kysyi Helmi totisena kappaleen ajan päästä. "Ei Tiina ole paha. Hän kyllä siivoaisi huoneen, mutta minä aina estän hänet sitä tekemästä."