Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 30. kesäkuuta 2025


Rakastava viha! Sa kaikkisuus, mi tyhjäst' olet luotu! Keveys raskas! Vakaa hullutus! Kuvaton kaaos muodoist' ihanista! Sa siipi lyijyinen, sa savu kirkas. Sa tuli jäinen, terveys sa sairas! Sa valvas uni, vastakohtas ihan! Näin rakastan ja rakkauttain vihaan. Et naura sa?! BENVOLIO. En, pikemmin ma itken. ROMEO. Mit', armas sielu? BENVOLIO. Armaan sielus tuskaa.

Kaikk' ylös katsoo, josta apu voimiin Lähtee, ja Häneen, joka juoksun määrää. Ken olet pilvess' ilme ihanainen? Oletko päivän säde, armasna mi loistat? Oletko taivaan valo armahainen, Mi tumman pilven synkeyden poistat? Ei. Olet Valvas, sadun kaunokainen Ja joutsenien sulo kuningatar. ylistystä Luojan laulat vainen Ja olet kaikkivallan palveljatar.

Ah suokaa anteeks, rakas opettaja, Kaavasta kirjoittaa ol' aie mulla, Vaan mua kohtas noituus sekoittaja, En voinut muuta, sadut tahtoi tulla. Hymyillen opettaja: kynäs kyllä On oiva. Sulle Valvas luultavasti Joutsenten ruhtinatar lentelyllä Ollessaan lahjoitti sen suopeasti.

Mut kaikki loistos onkin heijastusta Jumalan kirkkaudesta; voimas aivan On kaikkivallan hyvää lahjoitusta, Hän antimillaan täyttää maan ja taivaan. Viivähdä, Valvas, ilme ihanainen, Opeta meitä, että ilonamme Korkeimman palvelus ois täällä vainen, Ja ain' ois valo hengen verhonamme!

Kun kevät kaikki pukee, verhottaapi, Ja lapset liehuu kilvan leikissänsä, Välistä Valvas sulan pudottaapi Suurista valkoisista siivistänsä. Se sulka lumott' on, ken kirjoittaapi Kynällä sillä, hänpä tietämättä Numerot, kaavat, säännöt unhottaapi, Mut sadut, runot syntyy empimättä.

Siell' ukkospilven kohdalla taas päilyy Valkoinen joutsen kirkkahana aivan, Keveenä ilman ulapalla häilyy, Kuin sumun yli väikkyy tähdet taivaan. Hän Valvas, sadun haltiatar, siellä Ylhäällä loistaa kaukaa tultuansa, Mut turhaan vartoo kynää nuorukainen, Häll' onhan hanhen sulka omanansa. Olipa kerran lappalais-ukko ja lappalais-ämmä. Tiedätkös, mitä nämä ovat?

Ei tiedä tuskaa armaansa Kuningas, vaan mure miellä Kadonneeks uskoo toivonsa Mut koittaapas valo vielä: Yht'äkkiä rannall' ilmestyy Kuu valvas, aurinko kirkas: Kaikk' ihmetellen ällistyy, Kuningas toivohon virkas. Hän rantaan astuu innolla, Hän löytävi puolisonsa; Sen syliss' armaan poikansa, Kuuvalon ja aurinkonsa.

Joukon johtaja ylevä On valittu valvas Väinö, Liekin lentoja näette! Kuulette jumujyrinän. Ukonpoika on tulossa! V

Päivän Sana

merilinnan

Muut Etsivät