Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 26. marraskuuta 2025


Tuost' yli tulvasivat sotalaumat, Apollopa kantoi 360 aigis-kilpeä eell' etumaisena, niin kevyesti sorteli muurin, kuin kasan hiekkaa lapsonen kaataa, kun meren partaall' on sen leikkien leiponut juuri, käyttäen jalkaa, kätt' ilotellen taaspa jo särkee: noin revit, loistava Foibos, akhaijein työn, joka runsaat toi hiet, vaivat heille, ja heidät sait pakosalle.

Tieltä akhaijit eip' ois väistynehet toki, ellei oisi Aleksandros nyt, mies Helenen hiusheljän, estänyt sankaritöitä Makhaonin, mahtajan, ampuin olkaan oikeahan terin kolmin viiltävän nuolen. Valtasi silloin pelko akhaijit rohkearinnat, että hän surman sais, jos kääntyis taistelon onni. Koht' avuks Idomeneus jumalaisen Nestorin huusi: "Nestor, Neleun poika, sa kunnia kuulu akhaijein!

Emmekö itsekseen suo kiistata iliolaisten kanssa akhaijein, kumpien Zeus isä antavi voittaa, lähtien itse jo pois sekä karttaen Zeun vihan uhkaa?" Virkki ja taistelemasta jo pois veti riehuvan Areen partaall' istumahan isotörmäisellä Skamandron. Väistyi nyt väki Troian, vaan kukin miehen akhaijein päälliköt kaatoi, kansain pää etupääss', Agamemnon, vaunuistaan Odion, halizonien johtajan, suisti.

Virkki ja ruoskall' iski, ja tuntien siukuvan siiman karkasi lentoa täytt' orot eespäin uhkeaharjat, vaunut akhaijein vei ne ja iliolaisien keskeen, kilpien, ruumihien yli kiitivät, vaunujen alla akseli hurmeess' ui, veri kasteli myös nojakaiteen, viskautuin kavioista ja vinhain pyörien alta.

Niinkuin karkkoo rastahien tahi naakkojen parvi kirkuen kauhuissaan, kun keksivät kiitävän haukan, kimppuun lintujen pienempäin joka surmana iskee: noin Aineiaan tieltä ja Hektorin poiat akhaijein huutaen karkkosivat, unohuttaen taistelotarmon. Ympäri kaivannon tamineita akhaijien jälkeen sorjia maahan jäi, ei lainkaan taistelo laannut.

Ei sua kurjempaa kuvatust' ole, sen sanon, kuinka mont' uhaks Ilionin kera kulkikin Atreun poikain. Hammastellen siis älä haastele valtiahista, heit' yhä herjaillen sekä kärkkyen vain kotimatkaa. Emmepä tarkoin tiedä, mik' on tämän loppuna kaiken, suotuko lie kotitie vai suomaton meidän akhaijein.

Hällepä neidon soi valioimman poiat akhaijein; kunnialahjan senp' Agamemnon valtias ryösti. Mieleen jäytävä jäi viha siitä; mut iliolaiset saivat akhaijit karkkoamaan peräkeulojen keskeen, saartivat umpeen tiet; jopa saapui hälle akhaijein vanhimmat monet tarjoamaan ani-loistavat lahjat.

Kasvuss' aamu ja auringon pyhän kons' oli kaari, tuiskusi vastakkain tasatarkkaan tappavat peitset; vaan kuvull' ilman korkeinnaan kun Helios kulki, vaakaan kultaiseen ylitaattopa kaks ylen kolkon kuoleman arpaa laski, ol' iliolaisien toinen valjakonsuistelijain, sopavälkkyjen toinen akhaijein; keskeä vaakaa nosti, ja vaipui arpa akhaijein, puoleen kaikenruokkija-maan alas laskihe aivan, ilmaan aukean taivaan taas kohos iliolaisten.

Mutta jos kääntyvät taistoon taas he ja syöksevät meidät laivoiltaan suinpäin alas kaivantoon syväpohjaan, silloin ei mene kaupunkiin edes viestiä meistä luota akhaijein, konsa he käyvät kääntyen kimppuun. Kuulkaa neuvoni siis sekä seuratkaa sitä kaikki.

Sonnustautua kamppailuun kera miesten et koskaan, käydä et väijyksiin valiointen kanssa akhaijein tohtinut, et; sepä ois sinust' ollutkin sula surma. Toisempaa toki leiriss' on avarassa akhaijein silt' osa riistää, ken sanan virkkaa vain sua vastaan! Valtias kansan syöjä, jos et epäkelpoja johtais, solvaus viimeinen tämä sult' ois, Atreun poika!

Päivän Sana

valmistajansa

Muut Etsivät