Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Mut et sinä taltu, et taukoa lainkaan, vaan jopa uhkaat mult' oman kunnialahjani ottaa, vaivall' ansaitun, jonk' antoi poiat akhaijein.
Itsepä riensi hän luo Agamemnonin, Atreun poian, hält' ikiaikaisen esitaattojen valtikan otti, luo sopavälkkyjen riensi akhaijein valkamaleiriin. Jos tuli vastaan valtias ken tai muu jalosynty, 188 hilliten rientoa tuon sanat viisaat kohta hän virkkoi: "Voi, mik' on mieles? Et säikkyä saa kuin pelkuri rahvas, siispä nyt istuos itse ja muitten istua käske!
Hällepä vastasi näin uros askelnopsa Akhilleus: "Kuulu Menoition poika, sa muist' yli ystävä rakkain, nyt pian lie halu polvia mun halaella akhaijein kerjäten auttamahan; hätä näät ylen hirveä heill' on. Nestorin luo kysymään sinä nyt, Zeun suosima, mennös, haavoitettuna pois ketä toi hän kamppaelusta.
Niin tekin kuunnelkaa; paras kuulla on näät hyvä neuvo. Hält' älä naista sä vie, jos valtakin ois; jätä rauhaan, mink' osalahjaks antoivat pojat hälle akhaijein. Korkeint' ällös valtiahist' uhitelko sa myöskään, poika sa Peleun, eip' ole valtikankantajat hälle vertoja muut, mit' on milloinkaan Zeus nostanut valtaan.
Virkki ja niinkuin vimmahinen ulos kammion uksest' ulkosi neitosineen, sydämessään sylkytys ange. Mutta kun tornin luo väen sankkaan parvehen saapui, muurilt' Andromakhe ulos silmäsi, tuon näki kohta, 463 kuink' yli maan hän laahautui, kun vei hevot vinhat, kuink' ajo armoton riensi akhaijein laivoja kohti.
Ystävä, neuvot soi monet sulle Menoitios silloin, lähtevä kons' olit Fthian mailt' Agamemnonin luokse. Oltiin kumpikin läsnä, ma itse ja oiva Odysseus, 767 istuttiin saliss', ohjeet kaikk' isäs antamat kuultiin. Vankkaan saavuttiin näet Peleun valtiaslinnaan, miehiä nostattain väenruokkija-mailta akhaijein.
Siis ylös, auttaa jos sa akhaijeja, vaikk' edes myöhään, aikonet ahdingost', alt' iliolaisien raivon! Jälkeenpäin kadut itse, mut ei apukeinoa löydy vaurion tultua kerta; sa aattele siis ajan ollen, kuinka sa torjuisit tuhopäivän päältä akhaijein.
Vaan kuin valkea tai rajumyrskyn riehuva pyörre riensivät iliolaiset päin kera Hektorin innoin, huutaen, pauhaten; toivona heill' oli laivat akhaijein vallata, niitten luo urot vaivuttaa valioimmat.
Noin vihalausein kiistelivät sekä nousivat viimein, lakkauttain kokouksen akhaijein laivojen luona. Haaksien hankavien tykö nyt majahansa Akhilleus lähti, Menoition poika ja kumppanit myös kera muutkin. Lainehikollepa koht' Agamemnon laski jo laivan, soutamahan valikoi kakskymment' urhoa, Khryseen tyttären kukkeakulman toi, kera myös satauhrin laivaan saatti, ja johdon sai monineuvo Odysseus.
Tuop' oli toimi ja työ nyt myös varusäärten akhaijein, kuolleet roukkosivat roviolle he haikein mielin, polttivat sen, taas luo tasalaitain lähtivät laivain.
Päivän Sana
Muut Etsivät