United States or Wallis and Futuna ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta Athenelt' ei tuo piillyt vilppi Apollon, luo sotajoukkojen pään Diomedeen riensi hän joutuin, ruoskan tarjosi taas, hevot voimaa henkäsi täyteen, karkasi vimmoissaan Admeton aaluvan jälkeen, katkoi hält' iespuun; hevot silloin toisa ja toisa heittihe syrjään tieltä, ja maahan raukesi aisa.
Mut etenkin on ihmissynti vilppi, vihattavampi myöskin jumalalle, siks alin tääll' on paikka vilpillisten ja vaiva vaikein. Koko ensi piiri on väkivaltaisten. Mut kolmenlainen kun tuo on syy, myös ympyrää on kolme. On väkivaltaa vastaan Jumalata ja itseään ja lähimmäistään: heitä ja heidän omaansa, kuin kuulet pian.
Mun tunnustaako pitäis: kukaan mua ei vihaa, vainoa, ja kaikki vilppi ja kaikki salajuonten kudokset on omain aivojeni kuvitusta! Mun tunnustaako pitäis: väärin luulen ja vääryyttä teen miehille, jotk' ei sit' ansaitse. Niin tehdä hetkellä, mi täysin tuopi päivän valkeuteen mun oikeuteni sekä muiden vilpin!
Kenties hän nyt sua lempii, Ja viel' ei tahdon puhtautta tahraa Likainen vilppi; mutta varo, hällä Suur' arvo on, eik' omaa tahtoa, Sill' itse hän on säätyns' alamainen; Hän ei saa, halvan kansan lailla, itse Valita; sillä valtakunnan etu Ja onni riippuu hänen naimisestaan, Ja senvuoks hänen valintansa määrää Sen ruumiin suostumus, min pää hän on.
Kiihka pahaan Ei ole miehen, vannon sen, se kaikki On vaimon puolta; valheellisuus, huomaa, On vaimon, maire vaimon, vilppi vaimon, Hekuma vaimon, kostonhimo vaimon, Kopeilu, ahnaus, turhuus, ylenkatse, Panetus, hullut oikut, kaikki, millä On paheen nimi vain ja hornan leima, On vaimon, osittain tai kokonaan; Ei, kokonaan!
Ja veri se pilkattu, lyöty, se tallattu tomuhun, nyt hyminä suurena hyrskyi: Herra, suojaa maatani mun! Herra, suojaa kansoa Suomen, sen lakeja, lauluja sen! Herra, suojaa sen äitien kieltä ja mieltä sen lapsien! On orjuus kauhea vieras, se ei tule yksinään, sen jäljissä käy petos, vilppi selän köyryys ja kumarrus pään.
CYMBELINE. Kiitos! Tulkaa! Meit' aika etsii, vastaan käykäämme. Italiast' emme turmiota pelkää, Vain kotoseikat meitä vaivaa. Tulkaa. PISANIO. Ei herraltani kirjettä sen jälkeen, Kuin Imogenin surmatuksi kerroin! Ei, kumma kyllä, myöskään rouvalta, Vaikk' usein lupas kirjoittaa! En tiedä Myös Clotenista. Ymmäll' olen aivan. Täss' yksin taivas auttaa. Rehellistä Petos on tää ja vilppi vilpitöntä.
COMINIUS. Petetty kansaa on. Pois! Moinen vilppi Ei sovi Roomallen; ei Coriolanus Ansainnut maineens' ole valtatielle Noin kurjan halpaa loukkauskiveä. CORIOLANUS. Minulle puhuu viljasta! Sen sanoin. Ja vielä kerran sanon sen. MENENIUS. Nyt älkää! I SENAATTORI. Niin, älkää nyt, noin suuttuneena! CORIOLANUS. Nyt, Niin totta kuin ma elän! Suokaa anteeks, Mun aateliset ystäväni!
HERTTUATAR. Noin kauniin muodon voiko vilppi ottaa Ja perki paheet hyveen kuoreen peittää? Mun poikan' on hän, se mun häpeäni, Mut vilppiään ei minust' imenyt. POIKA. Luuletko, mummo, sedän teeskennelleen? HERTTUATAR. Sen luulen, lapsi. POIKA. Mut min' en luule. Kuules; mikä melu? ELISABETH. Miks en saa itkeä ja valitella, Osaani laittaa, itseäni piestä?
Oi huolta houkkaa kuolevaisten heimon kuink' ovat puutteelliset päätelmänne, jotk' alas lyövät siipienne lennon! Lain-oppiin yksi, lääketietoon toinen syventyi, kolmas papinpaikkaa haki, pyys valtaa neljäs, rikos, vilppi myötään. Tuo rosvosi, tuo julkitoimen otti, tuo uupui orjuudessa lihanhimon ja tuo taas uppos omaan laiskuuteensa.