United States or British Indian Ocean Territory ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tilaisuus tekee varkaan, sanoo sananlasku, ja kun on paljo rahaa ja tavaraa, on myös joka hetki tilaisuus tehdä syntiä. Olen osaani tyytyväinen!" "Ja siinä teette oikein!" vastasi Georg. "Hyvää yötä nyt kuitenkin! Minun pitää huomenna varhain lähteä matkalle taas, ehtiäkseni ajoissa H:n yliopistokaupunkiin." "Aiotte siis H:iin?" kysyi vanha Kristiina osaaottavasti.
Yksin Osaani kurjaa näytellä mun täytyy. Nyt, maljaseni! Mut jos ei tämä lainkaan vaikuttaisi? Näin huomenn' aamulla mun naittavatko? Ei; tuo sen estää; lepää sinä tuossa! Ma sitä pelkään: mut ei voi niin olla; Hänt' aina pidetty on hurskaana. Mut entä jos, kun hautaan olen pantu, Heräisin, ennenkuin on Romeo tullut Mua pelastamaan? Kauhistava tila!
Ja miksi ei? Mitä tämä tiesi? Oliko hän ehkä mustasukkainen? Mustasukkaisuus! Miten halpamaista! Halpamaista itsessään, ja vielä halpamaisempaa, kun se koski sellaista kuin Eilert Olsenia. Hänkö tekisi vääryyttä, hänkö toiselle antaisi toisen omaa. Ei, ei, en minä omaa osaani pelkää, sanoi Toini itselleen. Minä tunnen hänet.
Sentähden en ole akkaakaan ottanut, vaan sai velivainaa ottaa, koska hänellä siihen näkyi olevan parempi halu. Ei olisi pyystä ollut kahden jakaa. Enkähän minä siitä aio nytkään osaani ottaa, eipä silti, koska minulla on säästöpankissa se raha. Hän laski sen taas, niinkuin oli usein ennen laskenut. Posti ottaa asemalle viennistä 4 m. ja takaisin 4 m., sen se ottaa, se on 8 m.
Mutta kun kaluja vein omistajilleen, tarjosivat hinnasta Venäjän rahaa otettavaksi ja niin suuresta rahasta, etten saanut siitä osaani, täytyi jättää velaksi. Niin tein työtä muutaman kuukauden, ja silloin arvelin, että lienee paras kuin keräilen palkan käsiini, jatkan sitte työtäni, jos maksavat rehellisesti.
En osaas verraten osaani Mä maitani näytellyt; Sua vaan kodissansa tervehtii Isäntänä veljesi, Siis sopuisana käy suolansa; Ja leipänsä nauttimaan, Hän vuorossaan heti linnassas On vieraanas viipyvä." Sen lausuttua hän veljensä Sai samassa leppymään; Ja Dmitri virkkasi: "vaivaksi Tää pöly ja helle on.
Mutta se joka tulee pelastetuksi, hän pelastuu Jumalan ansaitsemattomasta armosta ja sen ihmeen kautta, joka on kaikkea ymmärrystä ylevämpi, jonka tähden ei itse ijäisyyskään ole oleva liian pitkä aika siihen, että oikein kiitettäisiin Jumalaa tälläisestä ansaitsemattomasta hyväntekeväisyydestänsä; mutta se joka joutuu helvettiin, sanokoon: tosiaankin nautin minä nyt oikeaa osaani ja sitä kuin olen ansainnut; mutta Jumalan oikeudella ja pyhyydellä ei ole ollenkaan määrää."
Kyllikin onnettomuudentunto kasvoi kuin vierivä lumipallo. Millaista petoselämää he olivat eläneet luulotelleet ja toivoneet, vaikka alaston toivottomuus ammotti kaikkialta. »Kun minulla olisi edes se, jota minä olen jo toista vuotta ikävöinyt ja odottanut, niin minä olisin osaani tyytyväinen. Sillä sitä ei kukaan voisi minulta riistää, ei mikään voima maailmassa!
Jos kaikki otetaan huomioon, ei Alanin seura ollut minulle ainoastaan hengenvaarallinen, vaan myöskin kukkaroani rasittava. Mutta niin ei kunniallinen seuralaiseni ajatellut. Hän luuli vain palvelevansa, auttavansa ja suojelevansa minua. Mitä minun oli siis tekeminen muuta kuin pysyä ääneti ja tyynenä tyytyä osaani!
Oletpa iskenyt minun parempaan osaani, toinen samanlainen pukkaus, ja minun henkeni vaeltaa Hadeessa!» »Ah, Diomedes, sinäkö se oletkin? Anteeksi varomattomuuteni. Olin hajamielinen, sillä mietiskelin juuri elämän vaihtelevaisuutta. Glaukus parka, ah! Kukapa olisi uskonut!» »Mutta sanohan minulle, Klodius, ottaako senaatti todella asian tutkiakseen?» »Ottaa.