United States or Togo ? Vote for the TOP Country of the Week !
Suurella mielihyvällä olen lukenut kirjeesi, jonka pari päivää sitten sain; se on, siinä on paljon, josta en juuri voi iloita ja josta nyt ai'on kirjoittaa, koska tiedän asuntopaikkasi. Sainhan minä oikein pitkän kirjeen, vaan sinä oletkin ollut vieraassa maassa ja nähnyt niin paljon, kun minä sitä vastoin yhtä mittaa istun täällä kotona, jossa ei mitään tapahdu.
Sinä oletkin viimeisinä aikoina ruvennut näyttämään kauhean kalpealta. Laita nyt pian itsesi kuntoon! Kuinka isälliseltä, kuinka hyvää tarkoittavilta kuuluivat nämät sanat ja se ääni sitten, jolla ne lausuttiin! Kuinka voisin jättää äidin yksin? kysyi Gerda.
"Vai sinä se oletkin, Yrjö," lausui Inka nauraen, "näethän, tässä on minun sulhoni, Olli Juhonpoika." "Vai niin, sulhosiko? Sehän vielä on kuitenkin kahden vaiheella," vastasi Yrjö äreästi.
Sinä muuten erehdyt, jos luulet, etten minä hevosta saa milloin ikinä vain tahdon. Kysymys on vain siitä, tahdonko.» »No tahdotko todella, kyllä oletkin totuttanut hänet perin pohjin hulluille tavoille.»
Silloin on parempi että odotamme, sanoi Kari ja katsoi rukoilevin silmin Ole Bulliin. Sinä olet kuitenkin verraton, Torger, sanoi Ole Bull. Sinä oletkin koski, mutta sinun poikasi hän on kuin tunturilampi. Ihan niin on, sanoi Kari. Kuulkaa nyt minulla on ensi perjantaina soittajaiset täällä, silloin sinun pitää soittaa kanssani, Torger, sanoi Ole Bull. Entäs Jonin? kysyi Kari.
Se, että hän sinua kynsii, todistaa juuri, että hän salaa rakastaa sinua. Kyllä kai. Mutta minä sanon: ei, kiitoksia, tarjotkaa muille herroille. Niin, niin, kyllähän sinä sen ylpeän Larssonin mielestä taitaisit olla liian halpa hänen tyttärelleen, vaikka oletkin Tukholman pulskimpia nuoria miehiä!
"Jumalan nimessä, Laila, sinähän täällä oletkin!" huudahti hän. "Minä se olen, ja sinä olet rohjennut tulla tänne minua pelastamaan." "En tiennyt sinun olevan täällä, en osannut sitä edes aavistaa." "Silloin et kenties olisi tullutkaan?" "Laila, olisin kyllä tullut. Olisin mennyt vaikka synkimpään syvyyteen maailmassa, tietäessäni sinun olevan siellä.
Oletkin ollut niin helpoilla päivillä." "Vai helpoilla!" naurahti Ville. "Jos malttaisit hiukan kuunnella, niin minä sulle selittäisin, minkälaiset ovat kissan päivät!" "No, selitä sitte, mutta lyhyeen, sillä minua nukuttaa niin kovin." "Olenko minä ennen liikoja rupatellut?" vastasi Ville. "Ymmärräthän sinä vähemmästäkin, kun vaan pääset oikealle tolalle.
Nuorihan sinä oletkin vielä, ja kyllä hän mielellään suostuu odottamaankin ... niin todellisesti hän sinua rakastaa, lapsukaiseni. Isä käveli pari kertaa tyytyväisenä lattian yli ja meni sitten saliin takaisin ja sieltä omaan kamariinsa. Elli tunsi, että nyt hänen olisi pitänyt sanoa se ja pyytää isää puhumaan maisterille. Mutta hän ei saanut sanoja suustaan, ennenkuin isä jo oli salissa.
"Minä vietiin väkisin pois", lausui Steerforth, "jo päivää jälkeen kotiin-tuloni. No, Tuhat-ihanainen, oikein mainio vanha poika sinä oletkin täällä!" Jommoisellakin ylpeydellä minä näytin hänelle koko kerroksen, ruokakammiota unhottamatta, ja hän kiitti sitä kovasti.