United States or New Zealand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Siinä kaikki, mitä tuommoisella tyttöhuitukalla on harkittavaa. ANNA. Miehelään? Se lienee omassa vallassani, tahdonko vai en. ROINILA. Kun minä kerran olen luvannut sinun Ollille vaimoksi, niin sinä myöskin menet. Siinä ei auta Antin armo eikä Tuomaan tulukset. ANNA. Olet luvannut tai et, mutta se päivä ei ikinä valkene, jolloin siitä asiasta tosi tulee. ROINILA. Eikö valkene? Sepä nähdään.
»Ja sinä tahdot tunnustaa kaiken, mitä tiedät?» »Tahdonko? Oh! Ja vaikka manalan tuskat minua odottaisivat! Kostoa tuolle egyptiläis-heittiölle! Kostoa! kostoa! kostoa!» Kun Nydia kuuli Kalenuksen hammasten raosta sähisemät sanat, tunsi hän, että toisen alhaisimmissa intohimoissa oli atenalaisen paras turva. Hänen sydämensä jyskytti.
Hän kysyi tahdonko matkustaa hänen kanssansa ulkomaille oppimaan; hän lupasi kustantaa koko matkan. Kari kalpeni. Sehän vaan ei liene mahdollista. On kyllä, siitä saat olla varma, siliä minä olen nero, jonka pitää päästä eteenpäin, sanoi hän, vaikka olen melkein liian vanha. Sen minä kyllä ennen tiesin, Torger, että sinussa on jotakin erinomaista.
Tahtooko teidän armonne, että hänen on etsittävä hänet? Tahdonko minä? Rientäkää, juoskaa; yksin tämän palveluksenne takia tahdon unohtaa, kuinka häijysti te olette häntä kohdellut. Nopeasti, herra isäntä, rivakasti, pois, pois! Neiti. Franziska. Nyt hän on jälleen luonani, Franziska! Näetkös, nyt hän on jälleen luonani! En tiedä missä olen, pelkästä ilosta! Iloitse toki sinäkin, rakas Franziska.
Minulla on konttori täynnä väkeä ja asiakirja laadittava valmiiksi ennen kello kymmentä. Käytä toki järkeäsi! Tahdonko sinulle mitään pahaa? Tahdonko äidille mitään pahaa, tyttöseni? Siinä sinä sen kuulet, Letta! Miten saatat olla noin mahdottoman lapsellinen... Et vastaa sanaakaan. Kylläpä älyätkin tehdä itsesi miellyttäväksi», hän vihdoin kiivastui, »ja tehdä kärpäsessä härkäsen.
"Tahdonko ja voinko minä siis vapautua tuosta tunteesta vai en? Siinäpä se juuri on, etten milloinkaan henno antaa itselleni selvää vastausta siihen. Minun tulee ikävä, jos sanon: tahdon ja voin. Minä voin, mutta tahtoisin, etten voisi. Niin se on. Ja siis minun täytyy luopua näistä tunneista.
FIGARO. Sitäpä minä juuri mietin. KREIVI. Ainoastaan kahdeksitoista tunniksi. FIGARO. Jos pitää ihmisiä puuhassa heidän omia etujansa varten, estää heitä toisen miehen etuja vahingoittamasta. KREIVI. Epäilemättä. Entäs sitte? KREIVI. Lurjus! FIGARO. Tahdonko minä vahingoittaa heitä? He tarvitsevat kaikki minun apuani, täytyy vaan hoitaa heitä kaikkia yht'aikaa.
»Kuin sinä yksin, tarkoitat kai», hän vilkaisi veitikkamaisesti Lettaan. »Tahdonko minä koskaan maailmassa muuta kuin mitä sinäkin, Jakob?»... Jos joku heidän tultuaan kotiin olisi kysynyt, paistoiko kuu, olisivat he varmaankin kurkistaneet ikkunasta, miten oli. Vihdoinkin he olivat päässeet rauhaan.
Kun ensi kerran menen Bockeldorfiin sillä tarvitseehan herra toki jotakin syödäkseen , tuon sieltä röijyn mukanani.» Tällainen lienee tunne vetojuhdallakin, joka tekee työnsä mitään ajattelematta, niinkuin nielee ravintonsakin. »Tahdotko siis ilman mitään ansiota tänä yönä tehdä pitkän matkan minun puolestani?» »Tahdonko minä, herra? Jos te vain tahdotte, herra!»
Ainoastaan hänen vertaisensa voivat häntä tuomita, ainoastaan koko tähtikunta. Sinun ilkeä kielesi ja sinun paha omatuntosi heruttaa sinusta tuota suunantinetta. VANSEN. Tahdonko minä siltä pahaa hänelle? Minulle se voi olla yhdentekevä. Hän on oivallinen herra. Pari mun hyvää ystävääni, jotka missä tahansa muualla olisi jo hirtetty, on hän kuvan selkäsaunalla päästänyt. Menkää nyt, menkää!