United States or Saint Lucia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä puolestani en koskaan tahtoisi sanaa vaihettaa tuon villin Javanin kanssa."
"Minä puolestani, tunnustan ettei mikään minua enemmän kummastuta, kuin nuo eriskummaiset kyhäykset, joita naiset pään päällä kantavat siinä luulossa, että ne ovat kauniita.
Samoin kävi toisen ritarin ja myös toisen hevosen. Nopeammin kuin villikissa syöksee saaliinsa niskaan, Troussecaille ja Villon karkasivat kaatuneiden vihollistensa päälle. "Sitokaamme ne varmuuden vuoksi", lausui entinen maankulkija, "minä puolestani sitä lajia hyvin osaan ... ja, niinkuin olet voinut huomata, köyteni kyllä pitävät."
Toiset ihmiset suutelevat vaaseistaan laidat minä puolestani etsin mieluummin nautintoa sieltä, mistä se todella on saatavissa." Näin sanottuaan rupesi hän viemään huuliaan pitkin tytön hartioita ja kaulaa. Eunike vapisi autuudesta, ja hänen silmänsä vuoroin avautuivat, vuoroin sulkeutuivat.
Kyllä minun puolestani, sanoi emäntä, jos vain itse ilkeää noin isona mennä. On siellä niin isoja, puolusti Aliina. Onhan tuokin Markkalan lampuodin Ristjaan melkein aikamies ja vielä kuuluu menevän. Siitäpä kuuluvatkin tekevän herran, tiesi emäntä. Mikä herra siellä kansakoulussa valmistuu? sanoi Hälinen naurahtaen.
Se on kumminkin selvää, että jotakin sen täytyy merkitä, sillä herra pormestari oli juossutkin niin kovaa, että leskirouva Kivelin oli siihen kopinaan kesken uniensa herännyt." "Itse herra pormestari nainut mies ja jo niin varhain liikkeellä, hyi hittoja! Tietysti piilee siinä joku salaisuus, vaan minä puolestani en tiedä siihen asiaan hölyn pölyä.
Siis, kallis äiti, niin nyt teitä kutsun, Puhukaa puolestani, kertokaa, Mit' aion olla, eikä mitä olen, Ei hyveitäni, vaan mit' aion hyvää; Vedotkaa ajan luonteeseen ja pakkoon Ja suuriss' älkää hankkeiss' oikutelko. ELISABETH. Näin perkeleenkö kiusata mua annan? RICHARD. Niin kyllä, perkele jos hyvään kiusaa. ELISABETH. Näin itse unhotanko itseni? RICHARD. Niin, itsenne jos muisto teitä loukkaa.
Enkä minä puolestani muutenkaan tiedä ihmeempiä tehneeni kuin muutkaan, miten sinäkin lienet?" "Jospa kohtakin, mut siltä se vaan minusta tuntui Riston lähtöä nähdessäni, jotta en minä voisi niin tyynesti tästä elämästä erota. Enempi siihen semmoiseen lähtöön tarvitaan, kuin meillä on kumpaisellakaan, paljoa enempi!
Minä menen avomielisesti hänen luokseen ja pyydän, että hän suo minun tarjota hänelle palvelustani." "Niin", sanoi hän, "niitä on sellaisia, jotka sanovat häntä anastajaksi ja toivovat hänelle kaikkea pahaa, vaan minä puolestani en vielä ole kuullut hänen sanoneen tai tehneen mitään, joka ei olisi ollut suurta ja jaloa.
"Vai niin kiitoksia sitten minun puolestani!" mutisi Jaakko Worse äreästi, "te tiedätte ett'en sovi siihen seuraan". "