United States or Belgium ? Vote for the TOP Country of the Week !
Ainoastaan hänen vertaisensa voivat häntä tuomita, ainoastaan koko tähtikunta. Sinun ilkeä kielesi ja sinun paha omatuntosi heruttaa sinusta tuota suunantinetta. VANSEN. Tahdonko minä siltä pahaa hänelle? Minulle se voi olla yhdentekevä. Hän on oivallinen herra. Pari mun hyvää ystävääni, jotka missä tahansa muualla olisi jo hirtetty, on hän kuvan selkäsaunalla päästänyt. Menkää nyt, menkää!
JETTER. Eikö se ole kirjurina tohtori Wietsillä? RAKENNUSMESTARI. Hoo, hän on ollut jo monellakin isännällä. Ensin hän oleksi kirjurina, vaan kun hänet yksi toisensa perästä potkaisi pois luotaan hänen koiran-kuriensa tähden, paturoipi hän nyt kirjureina ja asianajajina käsityökseen, ja on patajuoppo. VANSEN. Tekin olette kokoutuneet ja kuiskaatte nokat yhdessä.
JETTER. Ruokkoo suusi, suupaltto! VANSEN. Hänelle minä toivoisin ainoastaan hetkeksi ruumiiseen teidän miehuisenne miehuuden, joka häneen loisi rauhattomuuden ja häntä niin kauvan nykkisi ja näykkisi, kunnes hänen täytyisi pois kaupungista suoriutua. JETTER. Te juttelette kovin yksinkertaisesti. Hän on niin varma kuin taivaalla tähti. VANSEN. Etkö sin' ole milloinkaan nähnyt tähdenlentoa?
Ne vanhatkin ruhtinaat sitä jo koettelivat. VANSEN. Totta kyllä! Vaan meidän esi-isämme pitivät varansa. Niin pian kuin he mihin herraan tuskastuivat, sieppasivat he häneltä muutamakseen pojan ja perillisen pois, pitivät sitä luonaan ja antoivat vasta oikein hyvillä ehdoilla takaisin. Meidän isämme olivat miehiä! Ne ymmärsivät oman hyvänsä! Heiss' oli pontta ja perää. Miehisiä miehiä!
PORVARIT. Ja me kärsimme noita uusia piispoja? Aateliston pitää meitä tueta, me aljetaan mylläkkä! TOISET. Ja mekö annamme inkvisitsion lyödä pelvolla kuin puulla päähän? VANSEN. Se on oma syynne. KANSA. Viel' on meillä Egmont! On Oranialainen! Ne harrastavat meidän parastamme. VANSEN. Teidän veljenne Flanderissa ovat jo alkaneet sen hyvän työn. SAIPPUANKEITT
RAKENNUSMESTARI. Sinun jäsenes' saavat pian jännistellä toisessa paikassa, joll' et pysy kuoressasi. VANSEN. Voi vihelijäisiä rottia, jotka paikalla huikaisee epätoivo, sikäli kun talonisäntä vaan hankkii yhden uuden kissan! Jospa nyt tuleekin hiukan toinen temppu, niin kyllä tässä elää mylhetään vielä entiseen tapaan, olkaa varmat siitä! RAKENNUSMESTARI. Sinä olet hurjapäinen renttu!
Te ette kysy vanhaa pitämystä, ette historiaa, ette hallitsijan oikeuksia; ja tuon huolimattomuutenne tähden on hispanialaisten ollut mukava käestää ja kiertää teidät apajaansa. SOEST. Kukas tuota ajattelemaan? Kun kellä vaan on jokapäiväinen leipä! JETTER. Kirous! Miksikä ei astukaan kukaan ajoissa esiin ja sano tuota toiselle? VANSEN. Minä sanon sen teille nyt.
Ja tämä utra hirtehinen kiittäköön luojaansa, jos hän vielä itse voi nähdä itsensä riippumassa. JETTER. Onpas sillä liukas kieli. RAKENNUSMESTARI. Kärpästen kanssa tuo tuommoinen saattaa käydä päinsä. Vaan ampijaiset he pilkkaavat teidän hämähäkin-verkkoanne. VANSEN. Sitä myöten, mitä lajia hämähäkit ovat.
JETTER. Minä ihan hämmästyn teidän hävyttömyyttänne. Semmoisen, jalon, rehellisen miehen olisi jotakin peljättävä? VANSEN. Roisto on kaikkialla etukynnessä. Syyhyn syytettyin jakkaralla istuissaan tekaisee se tuomarista hassun, taas tuomio-istuimelta käsin se on tuiki kärkäs kanteen-alaisen pahantekijäksi sukaisemaan.
VANSEN. Setä pöllö! Anna sinä vaan herttuan hersua! Tuo vanha katti näyttää minusta siltä, kuin hän olis' sisäänsä ahtanut perkeleitä rottain asusta ja nyt ei jaksaisikaan niitä sulattaa. Antaa hänen olla rauhassa! Hän tarvitsee hänkin syödä, juoda, nukkua, kuin ihminen konsanaan. Ei minua tuo peloita, jahka me oikein otetaan ajasta vaari. Alussa se käy ryöppy.