United States or British Virgin Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
ORANIALAINEN. Hänt' ei pidetä semmoiseen päättämykseen kykenevänä, kun hänen on nähty eperoivan, nähty peräytyvän takaisin; kuitenkin kytee hänessä se; uutten olojen pakko ajaa hänet tuohon kauvan viipyneeseen päätökseen. Jos hän lähtisi? Ja kuningas lähettäisi jonkun toisen? EGMONT. No niin, tuo toinen tulisi sekä löytäisi kyllä minkä mitäkin tekemistä.
Kuningasko? Oranialainen! Oranialainen! Niin ota hänet! Se on paljon useammin puolustanut kuninkaan asiata kuin varjellut tätä rintaa. Aseelliset, jotka sisällä ovat, seuraavat häntä, samoin Ferdinand. VIIDES N
Hänenkin aikansa perisi hukka, hänenkin päänsä olisi pyörällä, ja kaikki tyynni menisi vaan entistä latuaan, niin että hänen, sen sijaan kuin purjehtia ulappaa aukeata ennen viitoittuun suuntaan, kestäisi kiittää Jumalaa, jos hän tässä myrskyssä jaksaisi pitää haaksensa karilta. ORANIALAINEN. Vaan jospa nyt neuvoisivat, että kuningas tekisi muutaman kokeen? EGMONT. Se olisi?
ORANIALAINEN. Me palvelemme häntä laillamme; ja meidän kesken sanottu, me osaamme kuninkaan ja meidän oikeudet tarkoin punnita. EGMONT. Ken ei sitä tee? Me olemme hänelle alamaisia ja suopeita palvelijoita kaikessa, mitä häneen oikeudella tulee.
ORANIALAINEN. Ei, meill' ei ole enää jalansijaa edes vähimmällenkään askelelle, syvyys on edessämme. EGMONT. Onko kuninkaan suosio niin kaita pohja? ORANIALAINEN. Niin kaita ei, vaan nuljakka. EGMONT. Jumala nähköön! Hänelle tehdään väärin. Min' en voi kärsiä, että hänestä arvotonta ajatellaan. Hän on Kaarlen poika ja ihan luonnoton tekemään mitään halpamaista.
ORANIALAINEN. Kuningasten teko ei ole koskaan halpamaista. EGMONT. Häntä pitäis' oppia tuntemaan. ORANIALAINEN. Juuri tämä tuntemus neuvoo meitä, ett' ei siedä vaarallista koetta varrota. EGMONT. Vaarallinen ei ole mikään koe, mihin on uskallusta. ORANIALAINEN. Sinä kiivastut, Egmont! EGMONT. Minun täytyy nähdä omilla silmilläni.
Tarinassa unhotatte viinin ja Oranialaisen. JETTER. Hän ei jouda unhottumaan meiltä. Se on kerrassa oikea muuri; jo kun häntä ajattelee vaan, kohta tuntuu, että hänen takanaan voisi piillä, eikä pirukaan saisi sieltä ilmi. Eläköön Vilhelm Oranialainen, eläköön! KAIKKI. Eläköön, eläköön! SOEST. No, vanhus hyvä, esitä sinäkin nyt joku malja! RUYSUM. Vanhat sotilaat! Kaikki sotilaat! Eläköön sota!
Sillä vaikka kuninkaan aikomus ei olisikaan tulla, niin se ainakin on varmaan hänen aikomuksena, että uskotaan hänen tulevan. FERDINAND. Eikö isäni ole vielä tullut ulos? SILVA. Me odotamme häntä. FERDINAND. Ruhtinasten pitäisi pian tulla tänne. GOMEZ. Tulevatko he tänään? FERDINAND. Oranialainen ja Egmont. Minä huomaan jotakin. SILVA. Niin pidä se omana tietonasi! ALBA. Gomez! Herra!
Oli Schauman: Oli Wilhelm Oranialainen, jota armasti laps, isä, äiti ja nainen. Jos Englanti murtaa nyt valtasi vapaan, se toimii vain Buonaparten aikojen tapaan. Mut missä on raakuuden, rahavallan raja? Maanpiiriin ei mahtane sen rajoittaja.
ORANIALAINEN. O, jos sinä vaan tämän kerran näkisit minun silmilläni! Ystävä, kun sulla vaan on silmät auki, uskot sinä näkeväsi. Minä menen! Odota sinä Alban tulemista ja jääös Jumalan haltuun! Kukaties pelastaa sinut minun kieltäytymiseni. Kukaties tuo lohikäärme ei usko mitään saalista saavansa, ell' ei hän meitä kumpaakin ahmaise yhdellä kertaa.