United States or Saint Martin ? Vote for the TOP Country of the Week !
Siellä hän sai vastata moneen kysymykseen, ja kun hänellä ei ollut mitään salattavaa, teki hän tarkasti selkoa kaikista elämänsä vaiheista aina siihen saakka, kunnes oli joutunut seikkailuunsa Ulriksdalissa ja niin odottamatta tullut tänne tuoduksi. Enimmin kumminkin miellytti hänen ylhäistä kuuntelijaansa se, mitä nuori Eerikki tiesi kertoa Vaasan Larssonin perheestä.
Hans Larssonin ulkonaisista elämänvaiheista ei ole monta sanaa sanottavana. Hän syntyi v. 1862, tuli dosentiksi Lundin yliopistoon v. 1893 ja saman yliopiston tietopuolisen filosofian professoriksi v. 1901.
Yksi noita harvoja oli siihen aikaan Uudenkaarlepyyn pitäjästä kotoisin oleva Riitta Seppälä eli "Sepän Riitta", vanhastaan tunnettu Larssonin talossa Vaasassa, jonne hänet usein ennenkin oli tarvittaessa kutsuttu tehokasta apuaan antamaan.
Ei itsemme vuoksi, Jumala varjelkoon, vaan sauvreerataksemme vapauden ja isänmaan. Tietysti, yhtyivät siihen rouvat Sundblad ja Haeggström. Sen teemme sauvreerataksemme vapautta. Larssonin rouva oli ääneti. Hänen suunsa oli tukittu ennenkuin hän oli ehtinyt sen avatakaan.
Tunnetko myöskin erään Larssonin, entisen täällä Vaasassa asuvan valtiopäivämiehen, jota sanotaan porvariskuninkaaksi? Hyvin hyvästi, teidän majesteettinne. Hänellä sanotaan olevan tytär. Minkälainen ihminen hän on? Ensi kerran elämässään oli Eerikki nyt joutunut antamaan toisen mainetodistusta. Hän ei voinut vastata muuta kuin: Kyllä hän on hyvä ihminen.
Vastatullut oli kreivi Kaarle Viktor Bertelsköld, joka ratsastaessaan Espanjan ravintolan sivu oli tuntenut kartanolla seisovan Ester Larssonin papurikon ja, siitä hämmästyneenä, päättänyt tiedustella syytä hänen läsnäoloonsa tässä hieman huonomaineisessa paikassa. Mitä tämä on? huudahti hän vihan punastus ylevällä otsallaan, mitä tämä on, hyvät herrat?
Suurustaessaan vaihtoi hän silloin tällöin jonkin sanan vanhemman Larssonin kanssa, joka oli niin vajonnut muinaisiin aikoihinsa, että unhotti kaiken muun ympärillään, unhottipa sen ankaran jumalisuudenkin, jota tässä talossa vaadittiin ja joka monien vuosien kuluessa oli hillinnyt entisiä kevytmielisiä ajatuksia tämän vanhan rakuunan sielussa.
Kenties joku vielä muistaa entisen pikku Veronikan joka samana iltana, kuin ankara setä otti niin tylysti vastaan Maria Larssonin, lähetti tälle lohdutukseksi palasen sunnuntaikakkuaan. Veronika Larsson oli kasvanut ja kukoistanut rakkaudessa; hän ei enää ollut nuori, hän oli nähnyt jo 29 kesää, mutta vielä hän levitti rakkauden tuoksua ympärilleen.
Ja koska tiedän vaari Larssonin pitävän äyristä kiinni, niin saatte merkitä lastikirjaan, että minussa on miestä ostamaan Toivo ja kaikki teidän laivanne lasteineen päivineen, ja jos ette usko minua, niin näytän teille velkakirjani ja nassakkani hollantilaisine kultalintuineen, ne kilahtavat hiukan paremmin kuin teidän rahamerkkinne, vaari Larsson. Sentähden huudan: priki, ohoi!
Mutta minä tahdoin koettaa tuota uutta, ihanaa tiedettä, joka hallitsee maailmaa ja on kaikissa suhteissa niin erinomaisen hyödyllinen. Pahaksi onneksi oli minulla muassani kolmesataa riksiä, jotka kasvatusisäni oli käskenyt minun jättää yliopiston kamreerille. Rahat ovat rovasti Larssonin, ne olivat osa Piikkiön kirkkoherrakunnan arennista, joka pitää olla maksettuna viimeistään ylihuomenna.