United States or Hong Kong ? Vote for the TOP Country of the Week !


NIKOLAUS PIISPA. Kuningas tahtoo valaa teidän miehiltänne, jaarli. Miettiikö kuningas semmoista, kysyn minä? DAGFINN BONDE. Minä en vastaa. Juokaamme kuninkaan ja jaarlin rauhan ja ystävyyden malja. Olut on oivallista. POOL FLIDA. Se onkin saanut aikansa seistä. GREGORIUS JUHONPOIKA. Kolme kertaa on jaarli valmistanut häitä, kolme kertaa lupasi kuningas tulla, kolme kertaa jäi hän tulematta.

GREGORIUS JUHONPOIKA. Niin, taivahan nimessä, toinen portti on auki; sen kautta he pakenevat! DAGFINN BONDE. Ylös Martestokkelle! Kostakaa miestappo Lookon luona! HOOKON. Te kuulitte sen; hän tuomitsi lapseni henkipatoksi, viattoman lapseni, Norjan valitun kuninkaan minun jälkeeni! KUNINKAAN MIEHET. Niin, niin, me kuulimme sen! HOOKON. Ja mikä rangaistus on määrätty semmoisesta rikoksesta?

SKULE JAARLI. RAGNHILD ROUVA, hänen puolisonsa. MARGARETA, hänen tyttärensä. SIGRID, jaarlin sisar. GUTHORM INGENPOIKA. SIGURD RIBBUNG. NIKOLAUS ARNENPOIKA, Oslon piispa. DAGFINN BONDE, Hookonin tallimestari. IIVARI BODDE, hänen sotapappinsa. VEGARD VÆRADALIN herra, eräs hänen seuruelaisistaan. GREGORIUS JUHONPOIKA, läänitysmies. POOL FLIDA, läänitysmies. INGEBORG, Antero Skjaldarbandin vaimo.

POOL FLIDA. Epäilys on kuiskannut joka mökissä siitä hetkestä saakka, kun Hookon kuninkaan-alku lasna kannettiin Inge kuninkaan kartanoon. GREGORIUS JUHONPOIKA. Ja viime talvena se yleni huudoksi ja leveni korkeaäänisenä maan ylitse pohjoiseen ja etelään; sen voi luullakseni joka mies todistaa. HOOKON. Paraiten minä itse voin sen todistaa.

GREGORIUS JUHONPOIKA. Hiljaa; nyt virttä alotetaan. MUNKKIEN JA NUNNIEN KUORI. Domine coeli etc. etc. Nyt Inga Varteigin rouva kokee raudankannantaa kuninkaan-alun Hookonin edestä! Rukoile pyhää Olavi kuningasta oikean asian avuksi. Ei nyt. Parasta ett'ei minua hänelle muistuteta. Rukoile Jumalaa, Hookon Hookoninpoika. HOOKON. Ei ole tarpeen, minä olen varma hänestä.

GREGORIUS JUHONPOIKA. Jumala suokoon, että niin olisin. HOOKON. Mahdotonta! Se ei voi niin olla! GREGORIUS JUHONPOIKA. Kristuksen kalliin veren kautta, se on niin. HOOKON. Mene, mene; anna torvien kutsua sotakokoukseen; kaikki mieheni yhtykööt. MARGARETA. Hookon! sinäkö se olet? HOOKON. Minä, minä; tule ulos. MARGARETA. Oi, mutta sinä et saa katsoa minuun; minä olin jo käynyt levolle.

El päivää, jona ei jonkun omaisuutta ja vapautta häirittäisi! GREGORIUS JUHONPOIKA. Kuka nyt on vaarassa? NIKOLAUS PIISPA. Eräs kauppias parka, Jostein Tambiksi luullakseni häntä mainittiin. GREGORIUS JUHONPOIKA. Jostein ? NIKOLAUS PIISPA. Dagfinn Bonde tahtoo estää häntä purjehtimasta. GREGORIUS JUHONPOIKA. Tahtooko Dagfinn estää häntä, sanotteko niin? NIKOLAUS PIISPA. Nyt juuri hän meni.

Ja ilman erityisittä seikkailuitta saapui Aadolf Juhonpoika Pujoniemi, niinkuin jo puhe on ollut, maanantai-iltana Rautalaan. Jo oli keskiviikko-ilta käsissä ja Pujoniemen matkarahat olivat menneet Laasmannin ja kumppanien kulkuista alas, vaan "tolpan" haenta ei tahtonut onnistua.

Ankara on tämä hetki sinulle ja monelle. Ankara hetki Norjalle. Nyt hän pitelee rautaa. Tullaan kirkon lattiata alaspäin. IIVARI BODDE. Kristus varjelkoon sinun kirkkaita käsiäsi, Inga kuninkaan-äiti! HOOKON. Totisesti palkitsen minä häntä koko elinaikani tästä hetkestä. Parkasiko hän? Päästikö hän raudan? En tiedä mitä se oli. GREGORIUS JUHONPOIKA. Vaimot itkevät ääneensä etuhuoneessa.

Ja viljeltävänä oli pelto, lähteensilmäinen, halla-arka, ja "taksvärkki" oli taloon tehtävä. 2 päivää viikossa omalla ruoalla, hevosen kanssa, 12 apupäivää, 2 matkareisua, kehrättävä taloon leiviskä rohtimia ja 5 naulaa pellavia, niin sanoo kontrahdissa, jonka seurakunnan kanttori oli kirjoittanut ja johon Aadolf Juhonpoika Pujomäki omasta ja vaimonsa Helena Kristiina Kustaantyttären puolesta oli puumerkkinsä pistänyt.